Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt, että se ei aseta pankeille muuttuvaa lisäpääomavaatimusta eikä muutoinkaan kiristä luottosuhdanteisiin vaikuttavaa makrovakauspolitiikkaa.
Tähän ei nähdä Finanssivalvonnan mukaan riittäviä perusteita kokonaisharkinnan perusteella. Sen sijaan Finanssivalvonnan mielestä on tarpeellista valmistautua korottamaan asuntolainojen riskipainoja.
Johtokunnan puheenjohtajan Pentti Hakkarainen muistuttaa kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvun jatkuneen heikosta taloustilanteesta huolimatta.
– Tämä kasvattaa järjestelmäriskejä, joihin on tarpeen varautua valmistautumalla korottamaan asuntolainojen riskipainoja vakavaraisuuslaskennassa, hän toteaa Finanssivalvonnan tiedotteessa.
Mahdollisessa stressitilanteessa velkaantuneen kotitaloussektorin ongelmat aiheuttaisivat Finanssivalvonnan mukaan suorien luottotappioiden lisäksi välillisiä vaikutuksia kulutuskäyttäytymisen kautta.
Finanssivalvonnan johtokunta teki päätöksensä Finanssivalvonnan johtajan esityksestä kuultuaan Suomen Pankkia, valtiovarainministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Kaikki tahot olivat päätöksestä yksimielisiä.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna pitää päätöstä asuntolainojen riskipainoista hyvänä. Päätös on hänen mielestään sisällöltään hyvin perusteltu ja rakentava.
– Parasta olisi, että ne pankit, joilla asuntolainojen riskipainot ovat keskimäärin selvästi alle 15 prosentin, päättäisivät oma-aloitteisesti korjata mallejaan vastaamaan tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden vaatimuksia, Pauna toteaa Hypon tiedotteessa.