Tämän jälkeen asuntokuntien tulokehitys kääntyi monen kasvuttoman vuoden jälkeen uudelleen nousuun.
Suurimmista kaupungeista eniten ovat kasvaneet Helsingin asuntokuntien tulot, joiden mediaanitulo oli viime vuonna 2,7 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014. Turun asuntokunnilla tulot kasvoivat samalla aikavälillä 1,9 prosenttia, Lahdessa ja Salossa pari kymmenystä vähemmän, kertoo Tilastokeskus.
Suurista kaupungeista tulojen kehitys oli heikointa Lappeenrannassa, Porissa, Kouvolassa ja Vaasassa, joissa asuntokuntien tulot ovat parin viime vuoden aikana vähentyneet muutamia prosentin kymmenyksiä.
Asuntokuntien käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli viime vuonna koko maassa 31 820 euroa. Väestöltään suurimmista kunnista Espoon asuntokuntien tulot olivat selvästi korkeimmat, 41 650 euroa. Vantaalla asuntokuntien mediaanitulo oli viime vuonna 35 890 euroa. Maan suurimman kunnan Helsingin asuntokunnilla tämä tulo oli 32 720 euroa.
Kaikki kunnat huomioiden asuntokunnat ovat ylivoimaisti suurituloisimpia Kauniaisissa, missä asuntokuntien mediaanitulo oli viime vuonna 58 820 euroa. Kauniaisten lisäksi vain ahvenanmaalaisen Jomalan asuntokuntien tulotaso ylitti 50 000 euron rajan (50 210 e).
Kaikista pienituloisimpia asuntokunnat ovat Pohjois-Karjalan Rääkkylässä ja Pohjois-Savon Rautavaaralla, joissa asuntokuntien mediaanitulo jäi viime vuonna alle 25 000 euron.
Suomalaistalouksien tulokehitys on ollut 2010-luvun alussa pitkän aikaa heikkoa, joinakin vuosina asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot ovat reaalisesti jopa vähentyneet.
Vuonna 2015 asuntokuntien tulokehitys kääntyi pitkästä aikaa selvästi positiiviseksi, mutta vuonna 2016 reaalitulojen kasvuvauhti kuitenkin hidastui. Asuntokuntien reaalitulojen kasvuvauhti jäi viime vuonna sekä keskiarvo- että mediaanitulolla mitattuna vajaaseen puoleen prosenttiin, kun se vuotta aikaisemmin oli kummallakin mittarilla prosentin luokkaa.