Asuntokaupan nousujohteinen kehitys jatkui edelleen syyskuussa. Kesäkuuta lukuun ottamatta vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat viime vuoteen verrattuna olleet Suomessa kasvussa huhtikuusta saakka.
Erityisesti kesäkuun jälkeen kauppamäärät ovat kasvaneet suhteessa viime vuoteen. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat Suomessa syyskuussa yhteensä 12,3 prosenttia (+623 kpl) viime vuoden syyskuusta.
– Kesäkuun pientä notkahdusta lukuun ottamatta asuntokauppa on viime vuoteen verrattuna ollut kasvussa Suomessa huhtikuusta lähtien. Varsinkin pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen kauppa kävi syyskuussa erittäin vireänä: kauppoja tehtiin 18,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa, kertoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa.
Vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin Helsingissä 18,2 prosenttia (+133 kpl), Espoossa 24,3 prosenttia (+71 kpl) ja Vantaalla 10,4 prosenttia (+27 kpl) viime vuotista enemmän.
Vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat myös Tampereella 14,9 prosenttia (+46 kpl), Turussa 4,2 prosenttia (+12 kpl), Kuopiossa 15,3 prosenttia (+21 kpl), Joensuussa 12,7 prosenttia (+9 kpl), Porvoossa 42 prosenttia (+21 kpl) ja Lahdessa 31 prosenttia (+35 kpl).
Sen sijaan vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat syyskuussa Porissa 15 prosenttia (-17 kpl) ja Kouvolassa 23,5 prosenttia (-19 kpl).
Kumulatiivisesti vanhojen asuntojen kauppoja on tehty Suomessa kuluvan vuoden tammi–syyskuussa 3,4 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.
Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat syyskuussa Suomessa keskimäärin 4,2 prosenttia (+121 €) vuoden takaiseen verrattuna.
Asuntokauppa polarisoituu
– Asuntokaupan polarisaatio ja kaupungistumisen trendi näkyvät myös ensiasunnon hankinnassa. Ensiasunnon ostajista 66 prosenttia asui ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. Helsingissä ensiasunnon ostajista asui peräti 22 prosenttia, Anu-Elina Hintsa kertoo.
– Ensiasunnon ostajien määrä laski vuosien 2006–2014 välillä 34[nbsp]000 henkilöstä 20[nbsp]000 henkilöön eli yhteensä 41 prosenttia. Vuoden 2014 jälkeen ensiasunnonostajien määrä on hieman noussut ja vuonna 2018 ensiasunnonostajia oli noin 22[nbsp]000 henkilöä, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo.
Syitä ensiasunnon hankinnan lykkäämiseen on Kärkkäisen mukaan monia. Taloudellinen epävarmuus vaikuttaa ensiasunnon ostajiin ja moni nuori on voinut siirtää ensiasunnon ostoaan varmempaan ajankohtaan.
– Samaan aikaan osittain asuntosijoittamisen suosion kasvun takia yksiöiden hinnat ovat nousset paljon muita asuntoja nopeammin. On viitteitä siitä, että ensiasunnoksi ostetaan yhä useammin suoraan perheasunto pienempien asuntojen mennessä asuntosijoittajille. Tähän kannustetaan osittain myös lainsäädännön toimesta: varainsiirtoveron ja asuntolainakaton poikkeukset ensiasunnonostajien kohdalla kannustavat ostamaan ensiasunnoksi suuremman ja arvokkaamman asunnon, Kärkkäinen sanoo.