Tämä käy ilmi Kiinteistömaailman, eCraftin ja Etuovi.comin julkaisemasta päivityksestä asuntojen hintaennusteeseen vuosille 2018-2020.
Esimerkiksi Helsingissä kalleimpien asuntojen neliöhinnat ovat jo reilusti yli kolminkertaiset halvimpiin nähden.
Kiinteistömaailma julkaisi tammikuussa yhdessä tietomäärältään maan laajimman osakeasuntojen hintakehitysennusteen vuosille 2018-2020.
Keskiviikkona julkaistu päivitys kertoo, että hinnat ovat nousussa 30, tasaisia 139 ja laskussa 76 paikkakunnalla, mikä tarkoittaa, että liki 90 prosenttia suomalaisista asuu edelleen vähintään vakaan tai jopa nousevan hintakehityksen paikkakunnilla.
– Kvartaalipäivitys ei tuo merkittäviä päivityksiä ennusteeseemme: viime kuukausien kehitys ei ole tuonut esiin sellaisia yllätyksiä, joka olisi pistänyt laajaan analytiikkaan ja koneoppimiseen pohjautuvan ennusteemme uusiksi. Yksittäisiä muutoksia on tapahtunut, mutta seisomme edelleen pääpiirteissään tammikuisen arvion takana, toteaa Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.
Hinnannousun TOP 20 -paikkakuntien listalle yltävät paikkakunnat voi Erkki Heikkisen mukaan jakaa kolmeen ryhmään.
– Ensinnäkin on tietysti kasvukeskukset. Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun sijoittuminen hinnannousijoiden joukkoon ei liene yllätys kenellekään.
– Ainoaksi isoimpien kaupunkien ulkopuoliseksi selkeäksi alueelliseksi ryppääksi nousee länsirannikko ja siellä Luoto, Närpiö, Maalahti, Kruunupyy ja Uusikaarlepyy. Niihin kaikkiin ennuste povaa selkeää kasvua lähivuosina, toteaa Heikkinen.
Kasvukeskusten ja länsirannikon klusterin lisäksi TOP 20 -nousijoiden listalle nousee vajaat kymmenen paikkakuntaa eri puolilta Suomea. Niiden osalta on kuitenkin huomioitava, että pieniin paikkakuntiin yksittäiset kaupat voivat vaikuttaa ja siten vääristää tilannetta.
Samoin kaikkein suurimman hinnanlaskun paikkakuntia yhdistää pieni kauppamäärä, jolloin yksittäistapausten merkitys voi korostua.
Suurimmissa kaupungeissa suurimmat hintahaitarit
Ennustepäivityksen yhteydessä Asuntojen hintaennuste -sivustolle on lisätty myös paikkakuntakohtaista tietoa kaupunkien ja kuntien sisäisen hintavaihtelun suuruudesta.
– Näkyvissä on selkeä trendi: tällä vuosituhannella paikkakuntien sisäinen hintahaitari on levinnyt merkittävästi. Tämä on yhteinen ilmiö kautta Suomen ja korostuu erityisesti isoimmissa kaupungeissa: suurimman hintahaitarin listalle mahtuvat kaikki suurimmat kasvukeskukset kahta poikkeusta lukuun ottamatta, kertoo Heikkinen.
Nuo poikkeukset ovat Espoo ja Vantaa, jotka pääkaupunkiseudun lähikuntien (mm. Kirkkonummi, Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Sipoo) lailla ovat keskiverron hintahaitarin alueita. Oma lukunsa on Kauniainen, joka ainoana ruuhka-Suomen kuntana sijoittuu pienen hintahaitarin listalle.
– Kauniaisissa asunnot ovat kautta linjan arvokkaita. Se yksinkertaisesti selittää poikkeuksen, Heikkinen toteaa.
Pienen hintahaitarin paikkakunnilla ei ole käytännössä lainkaan jakoa kalliimpien ja edullisimpien asuntojen neliöhinnan välillä.
Toisessa ääripäässä ovat Kemi, Pori ja Jämsä, joissa kalleimpien asuntojen neliöhinta on jopa nelinkertainen halvimpiin asuntoihin verrattuna. Isoimmista kaupungeista levein hintahaitari on Turussa, jossa sielläkin kalleimmat asunnot ovat neliöhinnoiltaan noin nelinkertaiset halvimpiin verrattuna. Helsingissä kerroin on 3.4 ja Tampereella 3.2.
Hintahaitariarvioinnissa Suomen paikkakunnat jaettiin tasakolmanneksin suurimman, keskikastin ja pienimmän hintahaitarin paikkakuntiin. Pois jätettiin ääripäät eli viisi prosenttia kaikkein kalleimmista ja viisi prosenttia kaikkein edullisimmista toteutuneista asuntokaupoista yksittäistapausten vaikutuksen poistamiseksi.