Asunto-osuuskuntamalli toisi vaihtoehtoja asuntomarkkinoille

Suomessa vähän käytetty asunto-osuuskuntamalli toisi uusia vaihtoehtoja asuntomarkkinoille, kun haetaan ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen kasvukeskuksissa.

Pellervon taloustutkimus PTT:n Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:lle toteuttaman selvityksen mukaan esimerkiksi osuustoiminnalliset organisaatiot voisivat mahdollisesti toteuttaa osuuskunta-asumista.

Selvityksessä on kartoitettu kansainvälisiä kokemuksia asunto-osuuskunnista sekä asunto-osuuskuntiin liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia Suomessa. Niiden perusteella on laadittu ehdotus uudenlaiseksi asunto-osuuskuntamalliksi.

– Ehdotettu malli rikastaisi asuntomarkkinoita ja loisi vaihtoehtoja omistus- ja vuokramallien välille, mikä on ollut RAKLI:n tavoite jo pitkään. Sen tarkoituksena ei ole korvata olemassa olevia malleja, vaan luoda rinnalle uutta, kertoo johtaja Aija Tasa RAKLI:sta.

Hänen mukaansa mallia voitaisiin hyödyntää kokonaisuudessaan tai osiltaan olemassa olevien asumismallien kehittämisessä, ja osuustoiminnalliset organisaatiot, kuten osuuskaupat, voisivat toimialaliukumien kautta toteuttaa osuuskuntamuotoista asumista. Periaatteessa voidaan myös perustaa kokonaan uusi asunto-osuuskuntaorganisaatio ja -verkosto.

Kohtuuhintainen ja yhteisöllinen

Ehdotettu asunto-osuuskuntamalli olisi markkinaehtoinen ja vapaarahoitteinen.

– Keskeistä uudessa mallissa olisi ammattimainen johtaminen ja hallinnointi, terveet osuustoiminnan periaatteet sekä organisoituminen paikalliselle ja yhteenliittymätasolle, kuvailee PTT:n liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen.

Poimintoja videosisällöistämme

Malli ehdottaa siirtymistä yhä selkeämmin talokohtaisuudesta suurempaan verkostoon ja yhteistyöhön. Malli on mahdollista toteuttaa esimerkiksi siten, että joukko asunto-osakeyhtiöitä perustaa osuuskunnan toimimaan niiden yhteenliittymänä.

Asunto-osuuskuntamalliin sisältyy kannusteet asukaslähtöiseen, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen, sillä toiminnan tarkoituksena on tuottaa hyötyä jäsenille.

– Edut asukkaille syntyvät asumisen aikana, eivätkä esimerkiksi vasta asuntoa myytäessä, Forsström-Tuominen totea.

Malliin liittyvät myös elinkaariajattelu ja alueellinen toiminta, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi terveydenhuolto- ja päiväkotipalvelut asuinkortteleissa. Tällaisten palvelujen ja yhteisöllisyyden tarpeet todennäköisesti lisääntyvät, kun jakamistalous voimistuu ja yksinäisyys yhteiskunnassa lisääntyy.

Mallissa asunto-osuuskunta on kiinteistöjen omistaja ja hallinnoija, ja sen jäseniä ovat pääasiassa asukkaat. Nämä asunto-osuuskunnat olisivat laajemman yhteenliittymän jäseniä. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen sekä hallintaoikeus- että vuokra-asuntoja, mikä mahdollistaisi mukaan pääsemisen erilaisilla tulotasoilla. Malliin ei sisälly julkisen toimijan tekemää asukasvalintaa.

Suomessa asunto-osuuskuntia on vähän, mutta Euroopassa malli on laajasti käytössä muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa.

Mainos