Tänä vuonna hieman piristynyt asuntokauppa on saanut ostajat taas liikkeelle. Kolme asiantuntijaa kertoi Helsingin Sanomille suurimmat riskit, joihin tulisi kiinnittää huomiota ennen asunnon ostamista.
Asuntosijoittaja ja usean taloyhtiön hallituksessa toimiva hallitusammattilainen, Pasi Orava, kehottaa jutussa asunnon ostajia perehtymään ensisijaisesti taloyhtiön tilanteeseen. Hän korostaa erityisesti hyvin tehdyn remonttisuunnitelman merkitystä. Puutteellinen kunnossapitosuunnitelma on aina riski, että taloyhtiössä hoidetaan isojen remonttien suunnittelu huonosti tai ei ollenkaan.
– Kun on tehty kunnon kunnossapitosuunnitelma ja joka vuosi sitä päivitetään, se on asunnon ostajalle ja myyjälle erinomainen lähde, mikä on osakkeen arvo tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Orava pitää tärkeänä, että taloyhtiölla on myös tarpeeksi puskuria yllättävien remonttien tai kulujen varalle. Hän korostaa huolellista perehtymistä taloyhtiön tilinpäätöslukuihin ja vastikelaskelmaan. Vastikkeita tulisi hänen mukaansa olla mielellään ylimääräisen kolmen kuukauden verran.
– Kannattaa myös selvittää onko taloyhtiöllä mahdollisuus kerätä ylimääräistä hoitovastiketta, Orava vinkkaa.
Kiinteistönvälittäjä Tea Skog-Mikkonen puolestaan kehottaa ostajia selvittämään asumisen kokonaiskustannuksia. Erityisesti hän kääntää katseensa korkeisiin vastikkeisiin. Hän kehottaa vertailemaan hoitovastiketta alueen yleiseen tasoon.
Sekä Skog-Mikkonen että Orava kehottavat suosimaan taloyhtiöitä, jotka eivät sijaitse vuokratontilla. Syynä tähän on mahdolliset tulevat tonttivuokrien korotukset, jotka voivat nostaa vastiketta jopa kymmenillä prosenteilla.
Orava myös kehottaa ostajia kiinnittämään erityistä huomiota asunnon keittiön ja kylpyhuoneen kuntoon. Näiden remontointi on kalliimpaa suhteessa asunnon muihin remonttitarpeisiin. Erityisesti kylpyhuoneremontin hinta voi nousta korkealle. Tämä tulisi hänen mukaansa huomioida asunnon hinnassa.
Kuntotarkastaja Pekka Vaittinen pitää asuntoa riskikohteena, mikäli sen dokumentit ovat puutteelliset. Hän korostaa erityisesti luvanvaraisten remonttien loppukatselmuspöytäkirjojen merkitystä. Talokaupoilla hän pyytäisi nähtäväksi lisäksi mahdollisia aikaisemmin tehtyjä kuntotarkastusraportteja. Niistä voi paljastua jotain, mitä uusin kuntotarkastus ei kerro.
Lopuksi Pasi Orava kehottaa ostajia luottamaan omiin aisteihinsa. Hän korostaa, että sotkuinen tai haiseva rappukäytävä voi olla merkki huonosta ylläpidosta. Erikoiset hajut ovat aina syy lisäselvittelylle.
