Asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella (PTT) teettämästä selvityksestä.
Selvityksen mukaan vuosina 2021-2023 asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisessa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta.
Korona-aikana asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt toistaiseksi paikoillaan.
Asunnon koon merkitys kasvanut
Koronan myötä lisääntynyt etätyöskentely on kasvattanut asunnon koon merkitystä valintakriteerinä sijainnin kustannuksella.
– Sijainti on asuntomarkkinoilla edelleen tärkeä tekijä, mutta sen painoarvo on laskenut. Tulevina vuosina onkin mielenkiintoista nähdä, jatkuvatko korona-ajan trendit myös pandemian jälkeen, toteaa PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen tiedotteessa.
Myös keskeisillä sijainneilla olevien asuntojen kysyntä on ollut edelleen korkeaa. Erityisen vahvaa kiinnostus on ollut omakoti- ja rivitaloissa, joiden asuntokaupassa on aikaisempiin vuosiin verrattuna nähty poikkeuksellisen suuria kasvulukuja.
– Jo vuosia on tiedetty, että suurin osa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Nyt unelmia on selkeästi lähdetty toteuttamaan entistä enemmän, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.
Tähtikunnas huomauttaa, että omakotitalounelmien toteuttamista rajoittaa tonttien saatavuus.
– Sen vuoksi olisi tärkeää, että kunnat huolehtisivat riittävästä tonttitarjonnasta.
EU:n ilmastoneuvottelut tärkeässä roolissa
Meneillään olevat EU:n ilmasto- ja energiapaketin neuvottelut ovat suomalaisten asumismenojen kannalta tärkeässä roolissa.
– Suomalaisten virkamiesten ja päättäjien on pidettävä huolta siitä, että käynnissä olevissa neuvotteluissa saadaan ratkaisuja, joissa asumisen ja korjaamisen kustannuskehitys pysyy hallittavissa. Jotta asumisen päästöt sekä energiatehokkuus voivat jatkaa tavoiteurillaan, tarvitaan onnistuneiden esimerkkien monistamista, kannusteita ja avustuksia investointeihin sekä rahoituksen saatavuutta kaikkialla Suomessa, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
– Komission ilmastopaketin ehdotuksissa viljellään paljon myös pakko- ja kieltolinjaa, mikä ei toteutuessaan johtaisi ilmastotavoitteiden kannalta onnistumiseen.
Kero kannustaa taloyhtiöitä lyhentämään vallitsevan matalan korkotason aikana velkojaan ja varautumaan tulevina vuosina edessä oleviin korjaushankkeisiin.