Omakotiliiton mukaan ero on kasvanut peräti 1[nbsp]500 euroon vuodessa. Kalleimmassa kunnassa Kemiönsaaressa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa runsaat 4[nbsp]700 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä perhe selviää reilulla 3[nbsp]200 eurolla. vuonna 2018 kuilu oli huomattavasti maltillisempi, noin tuhat euroa.
Keskimäärin omakotiasuminen maksaa lähes 4[nbsp]000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.
Omakotiliitto vaatii, että asumismenoja on leikattava tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa.
Omakotiliitto selvitytti kolmatta kertaa kunnallisesti- tai alueellisesti päätettäviä asumismenoja sadassa kunnassa. Selvityksen perusteella asuminen on kalleinta Pohjois-Savon maakunnassa.
Kalleimmat kunnat Kemiönsaaren jälkeen ovat Parainen ja viime vuonna kärkeä pitänyt Raisio. Neljänneksi kalleinta on asua Järvenpäässä. Kempeleen lisäksi muita edullisia kuntia ovat Pietarsaari, Keminmaa ja Seinäjoki. Kun vertailukuntia on tänä vuonna enemmän, tippui Seinäjoen sijoitus kolmella.
Isoin kuluerä asumisessa on lämmitys ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliön omakotitalon lämmitys kustantaa vuodessa 2[nbsp]393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpenee 1[nbsp]644 eurolla vuodessa. Eroa on lähes 750 euroa.
Omakotiliiton mukaan huomionarvoista on, että lämmityskustannukset (14[nbsp]000 kWh/v) eivät pidä sisällään käyttösähköä (4[nbsp]000 kWh/v). Selvityksessä käytetty energian hinta on paikallisen energiayhtiön toistaiseksi voimassa oleva hinta, jolloin kotitalous voi kilpailuttamalla hyötyä energian hinnasta.
Suurimmat kustannuserot selittyvät sähkön siirtomaksuilla. Sähkön siirtoyhtiöt ovat alueellisia monopoleja, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa. Viime vuoden tapaan kallein sähkön siirtomaksu lämmityksen osalta on Kajaanissa, lähes 915 euroa. Paikan se jakaa tänä vuonna Kuhmon kanssa.
Huokein lämmityksen siirtokulu on Rovaniemen reilu 391 euroa. Kansalaisia eniten kiukuttava kulu on siirron kiinteä perusmaksu, johon kotitalous ei voi juuri lainkaan vaikuttaa. Kalleimmillaan siirron perusmaksu on 32 euroa kuukaudessa jälleen Kajaanissa sekä Kuhmossa. Edullisin perusmaksu löytyy Tampereelta, neljä euroa kuukaudessa. Kajaanilaisperhe maksaa kiinteästä perusmaksusta vuositasolla noin 340 euroa enemmän.
Merkittäviä eroja löytyy myös kiinteistöverossa ja vesimaksuissa. Omakotiliitto ei pidä missään tapauksessa hyväksyttävänä, että uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille. Erot kuntien välillä ovat jo nyt suuret.
Espoossa, selvityksen keskimääräisessä tyyppiomakotitalossa, kiinteistövero on 807 euroa, kun Kemiönsaarella ja Keuruulla se on 174 euroa – eroa on siis 633 euroa. Kemiönsaari pitää ykköstilaa kalleimpana veden (vesi, jätevesi ja hulevesi) laskuttajana. Ero Kempeleeseen on jopa lähes 850 euroa, jossa vedenkäyttö vuodessa maksaa 522 euroa.
Yli tuhat euroa vedestä rokottavia kuntia on kahdeksan. Vesimaksut ovat keskimäärin jo reilu viidennes kotitalouden asumismenoista.
Samoin kunnallisveroprosentit vaihtelevat merkittävästi. Suurin kuntaveroprosentti, 22,25 löytyy Savonlinnasta ja Akaalta, kun Espoossa ja Helsingissä se on 18. Kalleimmissa kunnissa, Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa kunnallisvero on maltillinen, 19,75 prosenttia. Huokeimmat kunnat verottavat kovemmin, Kempele 20,5 prosenttia ja Pietarsaari sekä Keminmaa 21,25 prosenttia.
– Päättäjiltä on jäänyt huomiotta, että asuminen on perustarve. Ei ole kestävää, että veroja ja maksuja vain nostetaan. Myös asumistukien (nyt jo 2,1 miljardia euroa) ja saajien määrä (15 % väestöstä) kasvaa jatkuvasti. Yhtiöiden ja kuntien toimintaa tulee tehostaa. Varsinkin sähkön siirtoyhtiöiden valvontaa tulee kehittää. Kansanedustajilla on mahdollisuus ja erityisesti velvollisuus puuttua tähän, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo.
Omakotiliitto selvitti kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen teki KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 neliön suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14[nbsp]000 kWh/v), tuhannen neliön omalla tontilla. Tutkimus tehtiin kolmatta kertaa, ja se laajennettiin tänä vuonna koskemaan sataa kuntaa, jotka edustavat 83 prosenttia Suomen asukasluvusta. Asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.