Asuminen vie tuloista ”törkeän kohtuuttomasti”

Lähes puolet pienituloisista talouksista käyttää yli 40 prosenttia tuloista asumiseen.

Tämä selviää ympäristöministeriön Turun yliopistolla teettämästä raportista. Vuokralaiset ry. toteaa, että pienituloisten tilannetta heikentää entisestään se, että asumisen liitettäviä oheiskuluja on yhä enemmän.

– Raportin mukaan suomalaiset ovat myös muiden maiden asukkaita enemmän huolissaan asumisen hinnasta. Se ei ole ihme, sillä Suomessa asumisen kuluihin vaikuttavat monet tekijät selittävät huolta. Isoihin kuluihin pidäkään tottua, jos halutaan pitää kiinni mahdollisuuksien tasa-arvosta ja välttää segregaation aiheuttamat ongelmat, joista kärsitään laajasti muualla Euroopassa, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Menneinä vuosikymmeninä pidettiin 25 prosentin erää käytettävissä olevista tuloista kohtuullisena käytettäväksi asumiskuluihin.

– Kun vielä muistetaan, että elinkustannukset olivat aikaisemmin pienemmät, yli 40 prosentin osuus on törkeän kohtuuton. Nyt tarvitaan painavia tekoja asumiskulujen pienentämiseksi. Esimerkiksi vuokrasääntelystä täytyy vakavasti keskustella ja kääntää huomio asumisen perusoikeuteen. Nyt vaikuttaa liikaa sijoittajien näkökulma, toteaa Viita.

Vuokralaiset ry haluaa lisätä merkittävästi ARA-asuntojen tuotantoa, koska vain sitä kautta saadaan markkinoille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Markkinat ovat osoittaneet, ettei vapaarahoitteinen tuotanto hiipuu heti, kun hinta lähtee laskuun.

Pienituloiset asuvat kauempana työpaikoista

Viidan mukaan pieni- ja keskituloisilla on yhä harvemmin mahdollisuus asua suosituilla alueilla lähellä työpaikkoja ja kaupunkien keskustoja eli heillä auton tarve korostuu ja se myös mielletään osaksi asumiskulua.

– Toisaalta auton hankinta- ja ylläpitokulu on heille suhteellisesti huomattavasti suurempi kuluerä kuin isotuloisille ja aiheuttaa siksi myös suurempaa taloudellista huolta, hän sanoo.

– Suomi on myös harvaanasuttu maa, jossa yksityisautoilulle on perustellumpi tarve kuin tiiviisti asutusta Keski-Euroopassa. Korona-aika on selkeästi myös lisännyt yksityisautoilun tarvetta, eikä voida olettaa, että epidemiatilanne jäisi yksittäiseksi poikkeukseksi, Viita jatkaa.

Mainos