Nuoret kokevat korkean vuokratason suurimmaksi asumiseen liittyväksi ongelmaksi. Yhtä lailla ongelma on se, että samasta asunnosta kilpailee moni asunnon etsijä. Noin viidesosa nuorista kokee suurena ongelmana sen, että luottotietojen menetys estää asunnon saamisen, selviää Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin, Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön nuorille tekemästä kyselytutkimuksesta.
– Suomen kallis vuokrataso vaikuttaa erityisesti nuoriin, jotka asuvat vuokralla muuta väestöä keskimääräistä useammin. Kohtuuhintaista vuokra-asumista on lisättävä. Yksi keino voi myös löytyä uudenlaisista innovatiivisista ratkaisuista, kuten SuomiAreenassa esillä olevasta tilapäisen asumisen mallista eli Konttikodista, Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö toteaa.
Helsingissä asuvat suostuvat asumaan keskimäärin hiukan pienemmässä asunnossa kuin muualla maassa. Yksinasuvilla helsinkiläisnuorilla asunnon pienin mahdollinen pinta-ala on keskimäärin 29 neliömetriä, joskin vastaukset hajoavat 15 neliöstä aina 59 neliöön asti.
Yksinasuvista helsinkiläisistä 15 prosenttia on valmiita asumaan alle 20 neliön asunnossa. Vastaajista 60 prosentille 20–30 neliön asunto on riittävä. Muualla maassa keskimääräinen pienin hyväksyttävä asunnon koko yksinasuvilla on 32 neliömetriä.
Pääkaupunkiseudulla ollaan valmiita maksamaan vuokraa enemmän kuin muualla Suomessa. Yksinasuvat nuoret ovat valmiita maksamaan vuokraa pääkaupunkiseudulla keskimäärin enintään 603 euroa ja muualla Suomessa 525 euroa kuukaudessa.
Parisuhteessa tai oman perheen kanssa asuvien kohdalla luvut ovat pääkaupunkiseudulla 734 euroa ja muualla maassa 623 euroa. Vastaajista yli puolella tulot riittävät asumismenoihin melko hyvin tai erittäin hyvin. Melko huonosti tai erittäin huonosti tulot riittävät noin 40 prosentilla vastaajista.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Nuorisoasuntoliitto ja Nuorisosäätiön toteuttaman kyselyn aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2014. Kyselyyn tuli 1082 vastausta.