Ohjelman ensimmäisiä tuloksia tarkasteltiin Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä maanantaina Helsingissä. Ohjelman puolivälin seurantatietojen perusteella todellisen välttämisdieettien tarpeen kartoituksen jälkeen päivähoidon ja koulujen allergiaruokavaliot ovat vähentyneet 20–25 prosenttia.
Allergiadiagnostiikkaa tekevien yksiköiden diagnostiikan laadun on lisäksi todettu parantuneen ja siedätyshoitojen määrä on kasvanut yli 30 prosenttia. Varmistettujen työperäisten allergisten nuhien ja ihottumien määrä on vähentynyt yli 30 prosenttia.
Astman ja allergian aiheuttamat kustannukset, joihin on laskettu mukaan lääkkeet, lääkärikäynnit, sairaalahoitojaksot, kuntoutus ja työkyvyttömyys, ovat 2000-luvun alusta laskeneet yhdeksän prosenttia vuoteen 2011. Erikoislääkärikäyntejä lukuun ottamatta kaikki kululuokat ovat laskeneet.
Ohjelman tavoitteena on ollut saada kaikkiin sairaanhoitopiireihin toimiva allergiatyöryhmä, joka jatkossa organisoi alueellista koulutusta. Allergia- ja astmahoitajien verkostoa on vahvistettu ja he ovat itsenäisesti ohjanneet potilaita. Terveydenhoitajat ovat soveltaneet allergiaohjelman periaatteita äitiysneuvolassa, lastenneuvoloissa, kouluissa ja työterveyshuollossa.
Astma ja allergia ovat lisääntyneet Suomessa nopeasti viimeisen 50 vuoden ajan. Allergian alkuperää ja syytä ei täysin tunneta, mutta viimeisimmät tutkimustulokset ovat osoittaneet, että vähentyneet kontaktit monimuotoiseen luontoon ja erityisesti maaperän mikro-organismeihin vaikuttavat ihmisen omaan mikrobistoon ja sitä myötä immuunisysteemin väärinohjautumiseen.
Ympäristön monimuotoisuus ja säännölliset kontaktit erilaisiin ympäristön mikro-organismeihin niin ravinnon, kosketuksen kuin hengityksen kautta erityisesti varhaislapsuudessa opettavat immuunijärjestelmän reagoimaan oikein vaarattomiin partikkeleihin ja taudinaiheuttajiin.