[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”asovanmeri-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kertšinsalmen viimeaikaiset tapahtumat merkitsevät uutta vaihetta vuodesta 2014 jatkuneessa Venäjän ja Ukrainan sodassa. Presidentti Vladimir Putinilla on paljon hampaankolossa, mutta taustalla vaikuttavat myös käytännön motiivit.
Venäjä otti viime sunnuntaina Kertšinsalmessa väkivalloin haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta ja vangitsi niiden miehistön. Ukrainalaisalusten on väitetty tulleen luvatta Venäjän aluevesille, vaikka niiden oikeus salmen kautta tapahtuvaan merenkulkuun on sopimuksin tunnustettu.
Tilanne Asovanmerellä on ollut jo kuukausien ajan jännittynyt, joten lähettäessään aluksensa Odessasta Kertšinsalmen läpi kohti Asovanmerellä sijaitsevia satamiaan Ukraina otti tietoisen riskin. Suvereenina valtiona sen oikeus meripuolustukseen on kuitenkin kiistaton, ja kansainvälinen yhteisö on laajalti tuominnut Venäjän toimet.
– Olen ylpeä teistä jokaisesta. Kiitän teitä uskollisuudestanne isänmaatanne kohtaan ja pyydän teitä muistamaan, että teemme kaiken voitavamme saadaksemme teidät takaisin perheidenne luo. Odotamme teitä, Ukrainan merivoimien komentaja, vara-amiraali Ihor Vorontšenko viestitti Venäjän vangitsemille ukrainalaissotilaille tunteikkaassa sanomassaan.
Tallinnassa toimivan kansainvälisen puolustustutkimuskeskus ICDS:n tutkija Kalev Stoicescu uskoo Asovanmeren kiristyneen tilanteen merkitsevän askelta kohti tähänastista avoimempaa sotaa Venäjän ja Ukrainan välillä.
Stoicescu muistuttaa presidentti Vladimir Putinin venäläisessä tv-ohjelmassa marraskuussa 2016 todenneen, että Venäjän rajat ulottuvat loputtoman kauas.
– Äskettäiset tapahtumat Kertšinsalmessa ja Asovanmerellä ovat uusi todiste siitä, että Putin ei suinkaan laskenut leikkiä. ”Vitsikkäinä” voi pitää pikemminkin hänen vakavalla naamalla antamiaan vakuutuksia, joiden mukaan Venäjä ei tavoittele muiden maiden alueita eikä aio hyökätä naapuriensa kimppuun, Stoicescu sanoo virolaisessa Postimees-lehdessä.
Kertšinsalmen selkkauksen taustalla on hänen mukaansa Kremlin syvä tyytymättömyys siihen, miten Ukrainan politiikka on viime vuosina kehittynyt.
– Krimin amputaatio ja Donbassin tosiasiallinen miehitys eivät ole johtaneet Venäjän toivomaan tulokseen eli Kiovan palautumiseen osaksi Moskovan etupiiriä, Stoicescu toteaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1543572209589{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”asovanmeri-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Stoicescu arvioi Ukrainan horjuttamisen olevan Venäjän näkökulmasta erityisen ajankohtaista juuri nyt, sillä jos Ukrainan johtoon valitaan ensi kevään presidentinvaaleissa jälleen Petro Porošenkon kaltainen länsiorientoitunut henkilö, Venäjän edellytykset vaikuttaa maan politiikkaan uhkaavat käydä entistä rajallisemmiksi.
Venäjän yhä aggressiivisempien otteiden taustalla näkyy Stoicescun mukaan myös viimeaikaisten takaiskujen synnyttämä turhautuminen. Ukrainan ortodoksikirkon vapautuminen Moskovan patriarkaatin alaisuudesta on katkaisemassa yhden Venäjän keskeisimmistä perinteisistä vaikutuskanavista Ukrainaan.
Niin sanotuissa Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloissa äskettäin järjestettyjen vaalien laillisuutta ei ole tunnustanut kukaan muu kuin Venäjä itse, ja kaiken kukkuraksi presidentti Putinin suosio omien kansalaistensa keskuudessa on vajonnut alimmalle tasolle vuosikausiin.
Venäjä pyrkii Stoicescun mukaan saamaan Ukrainan yhä voimakkaampaan kuristusotteeseen. Kyse ei ole vain vaikutusvallasta tai arvovallasta, vaan taustalla on myös pragmaattisempia motiiveja.
Hän muistuttaa Kremlin kontrolloimien Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden metalliteollisuuden olevan erittäin riippuvainen kivihiilestä, jota Asovanmeren rannikolla sijaitsevien ukrainalaisten Mariupolin ja Berdyanskin satamien kautta ei nyt ole tuotavissa.
Provokaatioillaan Kreml pyrkii Stoicescun mukaan synnyttämään taloudellista ja poliittista kaaosta, joka voisi toimia verukkeena uusille, tähänastista laajemmille ja avoimemmille sotatoimille Ukrainaa vastaan.
Kyse olisi Venäjän asevoimien komentajan, kenraali Valeri Gerasimovin hahmotteleman toimintamallin – niin sanotun Gerasimovin doktriinin – uudesta ilmentymästä. Sen ydinajatuksena on vastustajan heikentäminen hyvin moninaisin muin keinoin, kunnes asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on lopulta sotilaallisella voimankäytöllä sinetöitävissä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1543572231008{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”asovanmeri-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Arvostetun brittiläisen Chatham House -ajatushautomon Venäjä-asiantuntija Mathieu Boulègue sanoo Venäjän pyrkineen Ukrainan taloudelliseen vahingoittamiseen Asovanmerellä jo vuonna 2014 tapahtuneesta Krimin miehityksestä alkaen.
– Kalastusta sekä Asovanmeren rannikkokaupunkien ja muun Ukrainan välisiä merirahtikuljetuksia – lähinnä metalli- ja maataloustuotteita – on tukahdutettu. Tilanne vaikuttaa rannikkoalueen talouteen ja horjuttaa ukrainalaisia Mariupolin ja Berdyanskin satamia, Boulègue toteaa Chatham Housen julkaisemassa kommentissa.
Sotilaallisen paineen luominen Asovanmerellä sijaitsevia ukrainalaiskohteita vastaan tukee hänen mukaansa Kremlin pitkän aikavälin strategiaa, jonka pyrkimyksenä on säilyttää Ukraina poliittisesti heikkona ja jakautuneena.
– Viimeaikaiset tapahtumat ovat myös osa Kremlin laajempaa strategiaa, jolla se tavoittelee Mustanmeren muuttamista sotilaallisessa kontrollissaan olevaksi ”venäläiseksi järveksi” ja samalla vakiinnuttamaan vaatimuksensa Krimistä erottamattomana osana Venäjän federaatiota.
Venäjä on Boulèguen mukaan Krimin laittomasta haltuunotosta alkaen systemaattisesti uudistanut ja vahvistanut Mustanmeren laivastoaan. Tämä on tietenkin lisännyt Venäjän sotilaallista voimaa merellä, mutta myös lujittanut maan symbolista otetta Ukrainalle kuuluvasta Krimistä.
Kertšinsalmen sulkeminen tilapäisesti on Boulèguen mielestä sekin tapa viestittää Krimin haltuunoton pysyvää luonnetta.
– Sen sijaan, että olisi raivannut maakäytävän Venäjältä Mariupolin ja miehitetyn Donbassin kautta Krimille, Moskova on saavuttanut ulkoisen meriyhteyden Krimillä sijaitsevan Sevastopolin sotilastukikohdan ja Mustallamerellä sijaitsevien Novorossijskin laitosten välille, hän sanoo.
Kertšinsalmen selkkaus on Boulèguen mukaan nähtävä Venäjän viestinä siitä, että tärkeistä ukrainalaissatamista huolimatta Ukrainan laivasto ei enää ole tervetullut Asovanmerelle ja että sotilaallisia vahvistuksia ei jatkossakaan aiota suvaita.
Ruotsin entisen pää- ja ulkoministerin Carl Bildtin mukaan Venäjän toimet Asovanmerellä kasvattavat olennaisesti Ukrainaan kohdistuvaa taloudellista painetta.
– Venäjä on jo aiemmin asettanut kaikenlaisia pakotteita Ukrainalle. Nyt ei kuitenkaan ole kyse enää vain Ukrainan viennistä Venäjälle, vaan keskitetystä ponnistuksesta Ukrainan Eurooppaan ja Lähi-itään suuntautuvan ulkomaankaupan vahingoittamiseksi, Bildt sanoo Foreign Policy -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.
– Asia ei ole vähäinen, sillä Ukraina vie arabimaihin enemmän kuin Venäjälle. Kertšinsalmen sulkeminen vastaa käytännössä sitä, että Tanska estäisi venäläisaluksia kulkemasta Tanskan salmien läpi ja siten pakottaisi ne pysyttäytymään Itämerellä.
Tanskan salmien sulkeminen olisi useiden turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden mukaan Venäjän näkökulmasta casus belli – syy sotaan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1543569396916{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjIwMDE5ODA2ZS1jN2ExLTQ1ZWItODA5NS1lYzkyMjhjYzg1MTUlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJ1a3JhaW5lLW1hcC0wMSUyMiUzRSUzQyUyRmRpdiUzRSUzQ3NjcmlwdCUzRSUyMWZ1bmN0aW9uJTI4ZSUyQ3QlMkNzJTJDaSUyOSU3QnZhciUyMG4lM0QlMjJJbmZvZ3JhbUVtYmVkcyUyMiUyQ28lM0RlLmdldEVsZW1lbnRzQnlUYWdOYW1lJTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTVCMCU1RCUyQ2QlM0QlMkYlNUVodHRwJTNBJTJGLnRlc3QlMjhlLmxvY2F0aW9uJTI5JTNGJTIyaHR0cCUzQSUyMiUzQSUyMmh0dHBzJTNBJTIyJTNCaWYlMjglMkYlNUUlNUMlMkYlN0IyJTdEJTJGLnRlc3QlMjhpJTI5JTI2JTI2JTI4aSUzRGQlMkJpJTI5JTJDd2luZG93JTVCbiU1RCUyNiUyNndpbmRvdyU1Qm4lNUQuaW5pdGlhbGl6ZWQlMjl3aW5kb3clNUJuJTVELnByb2Nlc3MlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJuJTVELnByb2Nlc3MlMjglMjklM0JlbHNlJTIwaWYlMjglMjFlLmdldEVsZW1lbnRCeUlkJTI4cyUyOSUyOSU3QnZhciUyMHIlM0RlLmNyZWF0ZUVsZW1lbnQlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklM0JyLmFzeW5jJTNEMSUyQ3IuaWQlM0RzJTJDci5zcmMlM0RpJTJDby5wYXJlbnROb2RlLmluc2VydEJlZm9yZSUyOHIlMkNvJTI5JTdEJTdEJTI4ZG9jdW1lbnQlMkMwJTJDJTIyaW5mb2dyYW0tYXN5bmMlMjIlMkMlMjJodHRwcyUzQSUyRiUyRmUuaW5mb2dyYW0uY29tJTJGanMlMkZkaXN0JTJGZW1iZWQtbG9hZGVyLW1pbi5qcyUyMiUyOSUzQiUzQyUyRnNjcmlwdCUzRQ==[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row]