Suomalaiset suhtautuvat hallituksen säästötoimiin nyt ymmärtäväisemmin kuin 1990-luvun lamassa, arvioivat asiantuntijat Ylelle.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan poliitikkojen viesti valtion velasta on mennyt kansalaisille hyvin perille. Se taas vaikuttaa ymmärrykseen päätöksiä kohtiin.
– Kansa on paljon valmiimpi näihin säästötalkoisiin kuin poliitikot, tai itse asiassa myöskään media, Kangasharju sanoo Ylelle.
Suomessa menee Kangasharjun mielestä kohtuullisesti kasvaneesta työttömyydestä huolimatta. Tilanne ei ole verrattavissa esimerkiksi 1990-luvun lamaan, joka kosketti laajemmin kaikkia suomalaisia.
Myös sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari uskoo, että tällä kertaa kansa ymmärtää paremmin, miksi hallitus on tehnyt miljardiluokan sopeutustoimia.
– Pääsääntö on se, että suomalaiset isossa kuvassa ymmärtävät aika hyvin sen, että julkisen talouden alijäämä ja työttömyyden voimakas kasvu vaativat erilaisia politiikkatoimenpiteitä, Saari toteaa.
Saari huomauttaakin, että talous- ja yhteiskuntapolitiikan isoa kuvaa ei kyseenalaisteta edes oppositiossa. Arvostelu kohdistuu pitkälti yksittäisiin politiikkatoimiin.
Yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo taas pohtii, että poliitikkojen viesti siitä, että uhrauksia on tehtävä valtion velan alas saamiseksi, on uponnut kansaan. Ihmiset ymmärtävät, että tilanteen taustalla on isompia tekijöitä, joihin poliitikkojen voi olla vaikeaa puuttua.
Ihmiset myös tajuavat, että osa kurjuudesta on aiheutunut itärajan sulkeutumisesta ja turvallisuustilanteen heikkenemisestä.
– Se on jotenkin niin vahvasti läsnä suomalaisten todellisuudessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, että jos aiheutetaan menoja ja satsataan, pitää vastaavasti säästää jostain muualta, koska velkaakaan ei voi ottaa loputtomasti, Hiilamo tiivistää.
