Päättäjille osoitetun avoimen kirjeen ensimmäiset allekirjoittajat ovat genomiikan professori Tuuli Lappalainen ja tutkijatohtori, ekologian ja evoluutiobiologian dosentti Tuomas Aivelo. Kirjeen ovat allekirjoittaneet lukuisat suomalaiset professorit ja muut asiantuntijat.
Kirjeessä todetaan, että maamme terveydenhuollossa voi olla kestämätön tilanne jo ennen tämän vuoden loppua.
– Jos ihmisten välisiä kontakteja ei rajoiteta nyt voimakkaasti, voi Suomessa pahimmillaan olla jo jouluviikolla kymmeniätuhansia tartuntoja päivässä. Nopeasti ja voimakkaasti toimimalla voidaan ehkä välttää laaja yhteiskunnallinen kriisi ja pitkä sulkutila. Tilanne heikkenee nyt erittäin nopeasti, ja jokainen päivä on kallis.
Allekirjoittajat toteavat, että omikronvariantin leviämisnopeus on tässä pandemiassa ennennäkemätön.
Tartuntojen määrä kaksinkertaistuu 2–3 päivän välein, eli yhden viikon aikana määrä 8–10-kertaistuu. Näin ollen 2[nbsp]000 päivittäistä tartuntaa voisi viikon aikana nousta 20[nbsp]000 tartuntaan vuorokaudessa, joista vain osa kyettäisiin havaitsemaan testauskapasiteetin rajoissa.
Epidemian aiheuttama tautitaakka määräytyy tapausten määrän ja niiden vaikeuden tulona. Tautitapausten määrän kasvu noudattaa Suomessa samaa ennennäkemätöntä kasvu-uraa kuin muissakin maissa, ja kasvavat tartuntamäärät syövät nopeasti mahdollisen lievemmän taudinkuvan tuoman edun.
Allekirjoittajat muistuttavat, että nykyiset rokotteet tarjoavat omikronia vastaan heikompaa suojaa.
– Tuore Imperial Collegen Covid-19 mallinnusryhmän raportti arvioi, että kahden rokoteannoksen suojateho omikronille on heikentynyt kuuden kuukauden kohdalla merkittävästi sekä vakavaa tautia (35 %) että kuolemaa vastaan (50 %). Kolmas annos palauttaisi suojan jälleen hyvälle tasolle (86 % ja 92 %).
Tämän takia tartuntoja kannattaa hillitä voimakkaasti, kunnes kolmansien annosten jakelun myötä väestön immuunisuoja on saatu korkeammalle.
He vertaavat Suomen tilannetta Norjan terveysviranomaisten tuoreeseen mallinnukseen. Sen arvion mukaan omikrontartunnan saaneista noin 0,5 prosenttia tarvitsee sairaalahoitoa.
– Vastaavilla oletuksilla voi suuntaa antavana esimerkkinä arvioida, että mikäli joulun aikaan Suomessa olisi noin 10[nbsp]000 omikrontartuntaa vuorokaudessa, tilanne johtaisi 5-10 päivän kuluttua eli vuodenvaihteen tienoilla noin 50 uuteen sairaalapotilaaseen vuorokaudessa. Jos tartunnat olisivat samaan aikaan kasvaneet vapaasti jopa 100[nbsp]000 päivittäiseen tartuntaan vuodenvaihteessa, johtaisi tämä loppiaisen tienoilla jo satoihin uusiin sairaalapotilaisiin joka päivä. Tätä ei terveydenhuoltomme kestäisi.
He toteavat myös, että siinä vaiheessa kun omikrontartunnat näkyvät sairaaloissa, tartuntojen määrä on ehtinyt kasvaa moninkertaiseksi, ja tuleva sairaalahoidon tarve on jo aiheutettu.
– Varastossa olevat yli miljoona pistämistä odottavaa rokoteannosta myöhästyisivät, ja suuri osa kolmatta annosta kaipaavista kansalaisista ehtisi saada omikrontartunnan. Sairaalahenkilökunnan samanaikainen sairastuminen tulee todennäköisesti entisestään vaikeuttamaan potilaiden hoitoa, mistä on jo nähtävissä merkkejä muun muassa Isosta-Britanniasta.
Allekirjoittaneiden mukaan emme voi jäädä odottamaan tarkempia tietoja muista maista tai jo tehtyjen suojatoimien riittävyydestä.
– Omikronin levitessä nopeasti nykyiset suojatoimet kuten testaus, jäljitys, maskit, etätyöt ja koronapassit eivät enää yksin riitä. Näiden lisäksi ehdotamme kautta maan väliaikaisesti kokoontumisrajoituksia, ravintoloiden ja muiden julkisten tilojen sulkua kaikilta sekä etäkoulua tai koulujen joululomien aikaistamista ja/tai pidentämistä. Rajoitusten ohittaminen koronapassia käyttämällä tulee siis laittaa väliaikaisesti tauolle.
Kirjeessä todetaan, että rokotusten vauhdittaminen on tärkeää, mutta se ei yksin ehdi hillitsemään riittävästi tartuntojen kasvua ja sairaalahoidon tarvetta. Rajoituksilla saadaan lisäaikaa rokotuksille, joiden avulla yhteiskunnan toimintoja voidaan jälleen normalisoida.
– Sulkutoimien hinta olisi kova, mutta vielä kovempi lasku voi langeta maksettavaksi, jos emme reagoi pian. Jos nyt otamme suojaustoimia ja rajoituksia käyttöön, mutta omikronin kuormitus talttuukin odotettua helpommin, niin yhteiskunta kyllä toipuu muutaman viikon varotoimista. Jos taas omikronin annetaan levitä, kunnes sen vaarallisuus on varmistettu, käsissämme on pahimmillaan terveydenhuollon kriisi, jollaista ei ole koettu sotiemme jälkeen. Lisäksi laajalle levinneiden tartuntojen aiheuttamien sairaslomien, eristysten ja karanteenien massiivinen määrä haittaisi kaikkea yhteiskunnan toimintaa, jolloin yhteiskuntaa olisi käytännössä vaikea edes pitää auki.
Allekirjoittaneet toteavat, että valtioneuvoston ja kansalaisten nopea reagointi varovaisuusperiaatteen mukaisesti pelasti meidät suuronnettomuudelta keväällä 2020.
– Olemme taas tilanteessa, jossa tietoa toimintaratkaisujen tueksi on rajallisesti, mutta ratkaisujen lykkäämisellä voi olla poikkeuksellisen kova hinta. Toivomme teille rohkeutta ryhtyä päättäväisiin toimiin jälleen kerran.
Allekirjoittajat ovat
Tuomas Aivelo, tutkijatohtori, ekologian ja evoluutiobiologian dosentti, Helsingin yliopisto
Tuuli Lappalainen, genomiikan professori, Kungliga Tekniska Högskolan, Tukholma
Marjukka Myllärniemi, professori, keuhkosairaudet, HUS ja Helsingin yliopisto
Lasse Lehtonen, diagnostiikkajohtaja ja professori, HUS ja Helsingin yliopisto
Mark Daly, johtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)
Annamari Ranki, LKT, professori, ylilääkäri, HY ja HUS
Antti Ripatti, VTT, taloustieteen professori, Helsingin yliopisto
Panu Poutvaara, VTT, taloustieteen professori, Münchenin yliopisto
Juha T. Korhonen, LT, erikoislääkäri, tehohoito, HUS
Juho Kannala, TkT, tietotekniikan apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
Anna Rotkirch, tutkimusprofessori, Väestöliitto
Martin Scheinin, OTT, tutkimusprofessori, Britannian tiedeakatemia ja Oxfordin yliopisto
Liisa Laine, tutkijatohtori, taloustiede ja terveystaloustiede, University of Pennsylvania
Jari Siironen, dosentti, neurokirurgian teho- ja valvonta, osastonylilääkäri, HUS
Sanna Kurronen, VTT, ekonomisti, Elinkeinoelämän valtuuskunta
Jukka Koskela, LT, Suomen Akatemian kliininen tutkija (FIMM), erikoistuva lääkäri, HUS
Ville Vuorinen, TkT, virtausfysiikan apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
Matti Jantunen, ympäristöterveyden tutkimusprofessori emeritus
Jussi Taipale, Professori, Cambridgen yliopisto
Pirta Hotulainen, neurotieteilijä, tutkimusryhmän johtaja, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
Harri Tohmo, LT, MBA, anestesiologian erikoislääkäri
Irma Pahlman, OTT, MBA, varatuomari
Hannu Rajaniemi, PhD, toimitusjohtaja Helix Nanotechnologies
Risto Kuosa, ylilääkäri (eläkkeellä 6/21 alkaen), anestesia- ja tehohoidon erikoislääkäri
Jarkko Iivarinen, FT (lääketieteellinen fysiikka), sairaalafyysikko, PPSHP
Kaisa Saurio, PsM, projektisuunnittelija, Tampereen yliopisto
Riikka Savolainen, KTT, apulaisprofessori, Swansean yliopisto
Hanna Ollila, PhD, tutkimusryhmän johtaja, Helsingin yliopisto
