Koronavirukseen liittyvät käsitykset ovat muuttuneet huomattavasti pandemian alun jälkeen uuden tutkimustiedon myötä.
Imperial College London -yliopiston professori Neil Fergusonin mukaan matkailijoiden mukanaan tuomien infektioiden määrä aliarvioitiin rajusti helmi–maaliskuussa 2020. Myöhemmin selvisi, että tautitapauksista yli 90 prosenttia jäi tuolloin havaitsematta.
– Vasta kun sairaaloissa aloitettiin systemaattinen testaus maaliskuun 10. päivän jälkeen, niin ymmärsimme kuinka pitkälle epidemia oli jo edennyt, Ferguson sanoo Guardian-lehden haastattelussa.
Koronaviruksen muuntumisvauhti yllätti seuraavan vuoden aikana monet tutkijat. Uudet variantit tarttuivat entistä helpommin ja aiheuttivat useita epidemia-aaltoja ympäri maailman. Tämän vuoksi pandemian etenemisen ennustaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi.
Professori Susan Michie kertoo muuttaneensa monien muiden tavoin mieltään kasvomaskien hyödyllisyydestä. Pandemian alussa terveysviranomaisten huomio kohdistui pääasiassa käsi- ja pintahygienaan. Myös Suomessa epäröitiin pitkään maskisuosituksen antamista.
– Maskien merkitys kasvoi valtavasti, kun tutkimusnäyttö osoitti viruksen leviävän pisaroiden sijasta pieninä aerosoleina. Tosielämän näyttöä saatiin esimerkiksi saksalaiskylistä ja eräältä risteilyalukselta, Michie toteaa.
Professori Peter Openshaw myöntää suhtautuneensa hyvin epäillen rokotteen kehitystyöhön, sillä muita koronaviruksia vastaan ei ollut aiemmin saatu kehitettyä toimivia rokotteita. Tulokset eläimissä leviävien koronaviruskantojen rokotteista olivat jääneet toivotusta.
– Ne osoittautuivat paljon tehokkaammiksi kuin olin toivonut. Minun olisi varmaan pitänyt pystyä ennakoimaan tämä, olenhan tutkinut viruksia vastaan syntyvää immuniteettia 30 vuoden ajan, professori pohtii.
‘The case for masks became hugely stronger’: scientists admit their Covid mistakes | Coronavirus | The Guardian https://t.co/Aj3MjeR4ND
— Risto Kuosa (@risto_kuosa) February 6, 2022