Sähkökatkot, vesihäiriöt ja muut arjen poikkeustilanteet korostavat kotivaran merkitystä. Asiantuntijoiden mukaan suomalaiset ovat aiempaa paremmin varautuneita, mutta veden varastointi on edelleen kotivarojen suurin heikkous.
– Noin puolella suomalaisista on varautuminen kunnossa. Varautuminen on kuitenkin laajempi kokonaisuus kuin pelkkä kotivara. Siihen kuuluvat myös tiedot ja taidot, Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Roope Siirtola sanoo Verkkouutisille.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kehottanut suomalaisia varautumaan siihen, että Venäjä saattaa ulottaa sabotaasinsa myös Suomeen. Siirtolan mukaan muuttunut geopoliittinen tilanne on lisännyt myös tarvetta sille, että suomalaisten kotitalouksien tulee olla varautuneita kriisitilanteisiin.
Suomi on varautumisen mallimaa. Osa varautumista on kotitalouksien 72 tunnin kotivara.
Yleensä kotivara mielletään ruokatarvikkeiksi. Asiantuntijoiden mukaan kyse on kuitenkin laajemmasta kokonaisuudesta. 72 tunnin varautumissuosituksen tavoitteena on, että ihminen pystyy selviytymään häiriötilanteessa omatoimisesti kolme vuorokautta. Se edellyttää ruoan ja veden lisäksi myös oikeita tietoja, taitoja ja varusteita.
Kotivaran ei kuitenkaan pidä olla erillään ihmisten tavallisesta arjesta.
– Kotivara tarkoittaa sitä, että kotona olisi tavallisia elintarvikkeita kolmeksi päiväksi. Kyse ei ole erillisestä varastosta, vaan siitä, että kaappeja ei koskaan syödä täysin tyhjiksi, Martta-liiton johtava ruoan ja kodinhuollon asiantuntija Niina Silander sanoo Verkkouutisille.
Vesi on monelle vaikein osa kotivaraa
– Yksi haastava asia on ollut vesi. Arviolta noin 60 prosentilta puuttuu edelleen kotivaraan kuuluva vesivarasto, Siirtola huomauttaa.
Suomen Pelastusalan Keskujärjestön eli SPEK:in mukaan juomaveden varastointi on yksi kotivaran heikoimmin toteutuvista osa-alueista.
– Vesi on oikeastaan kaikkein tärkein asia, joka pitäisi huomioida, Silander sanoo.
Vedenjakeluhäiriöt eivät ole Suomessa harvinaisia. Suomen vesihuoltoverkostossa tapahtuu vuosittain tuhansia putkirikkoja, ja yksittäiset sähkökatkot, laiteviat tai veden saastumisepäilyt voivat keskeyttää vedenjakelun tai veden käytön merkittäviltäkin alueilta.
Veden säilyttäminen vaatii tilaa. Se on yksi syy, miksi suomalaisilla on vähän vesivarastoja kodeissaan. Lisäksi hanavesi säilyy valmiissa kanistereissa huonosti.
– Suosittelen ostamaan kaupasta valmiiksi kanisterissa olevaa vettä, jossa päiväykset ovat pitkällä. Silloin sitä ei tarvitse jatkuvasti vaihtaa, Silander sanoo.
Myös tyhjiä kanistereita kannattaa säilyttää kotonaan. Yksi henkilö tarvitsee vähintään noin kaksi litraa juomavettä vuorokaudessa. Kolmen vuorokauden kotivaraan kannattaa siksi varata vähintään kuusi litraa juomavettä henkilöä kohden.
Hyvä kotivara ei ole laatikko täynnä hernekeittoa
Asiantuntijat korostavat, että ilkeämielisen naapurivaltion ei tarvitse turvautua ilkeyksiin, jotta kotivaralle olisi käyttöä.
– Kyllähän ne ovat aika arkisia asioita, joita voi kohdata. Sähkökatkoja, vesikatkoja ja tämän tyyppisiä tilanteita, Siirtola sanoo.
– Kyse ei ole erillisestä varastosta, vaan siitä, että kaappeja ei koskaan syödä täysin tyhjiksi, Silander toteaa.
Miten kotivara rakennetaan? Siihen Silanderilla ei ole antaa ratkaisua, joka sopisi jokaiseen kotiin. Jokaisen kannattaa rakentaa kotivara omannäköisekseen. Usein kotivarasta puhuttaessa korostuvat säilykkeet, mutta Silanderin mukaan kotivara kannattaa rakentaa arjessa käytettävien tuotteiden ympärille.
– Kotivaran rakentamisesta ei kannata tehdä liian vaikeaa. Se on parhaimmillaan samanlainen puskuri kuin säästötilillä oleva vararahasto, Silander vertaa.
– Sen ei tarvitse olla mitenkään poikkeuksellista siitä, mitä arjessa normaalisti käytetään. Siellä voi olla tomaattimurskaa, valmisruokia, kaurahiutaleita, säilykkeitä, jääkaapin tuotteita ja pakastimessa ruokaa. Kaikki ne ovat osa kotivaraa.
Silanderin omaan kotivaraan kuuluisivat vesi, kaurahiutaleet, nuudelit, juurekset, hedelmät ja jotain proteiinipitoista, esimerkiksi kalasäilykkeitä.
– Kotivaran ei tarvitse koostua kalliista tuotteista. Myös kaurahiutaleet, perunat, juurekset ja muut edulliset peruselintarvikkeet ovat osa hyvää kotivaraa.
Luotettava tieto kuuluu myös kotivaraan
Huoltovarmuuskeskuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että myös tiedottamisen ja kansalaisten mahdollisuus tiedonsaannille pitää olla kunnossa. Siihen tullaan kiinnittämään jatkossa myös huomiota.
Siirtola kiinnittää huomiota siihen, että erilaiset disinformaatiokampanjat saattavat aiheuttaa kriisejä.
– Systeemit voivat toimia normaalisti, mutta jos alkaa kiertää huhu, ettei vesi ole juomakelpoista, ihmisten huoli voi kasvaa nopeasti, Siirtola sanoo.
– Viranomaiset ja Yle tiedottavat häiriötilanteissa. Sen vuoksi kannattaa pitää puhelin ladattuna sekä hankkia varavirtalähde ja patteriradio. Tietojen ja taitojen lisäksi yhteisöllisyys on tärkeää. Jos naapuri tarvitsee apua veden hakemisessa, toisista huolehtiminen auttaa häiriötilanteessa.