Näin arvioivat useiden amerikkalaisjulkaisujen haastattelemat asiantuntijat.
James Martin -ydintutkimuskeskuksen Miles Pomper sanoo, ettei hän usko Iranin ryntäävän ydinpommia kehittämään, koska siitä saattaisivat seurata Yhdysvaltain ja Israelin iskut sen ydinlaitoksiin.
Tämä taas heikentäisi Iranin asemaa Persianlahden-Lähi-idän alueella, mitä taas presidentti Donald Trumpin päätös tappaa Iranin Quds-joukkojen komentaja Qassem Suleimani pikemminkin vahvisti.
Pomper muistuttaa, ettei Iran ole ajamassa kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastajia pois, minkä hän näkee kertovan siitä, että maalla on edelleen toiveita vuonna 2015 solmitun rajoitussopimuksen suhteen.
Neuvottelut JCPOA-lyhenteellä tunnetusta Iranin ydinohjelmia rajoittavasta sopimuksesta alkoivat vuonna 2012, kun YK:n turvaneuvosto päätti asettaa talouspakotteita Iranille siksi aikaa, kun sopimus saataisiin aikaiseksi. Sopimuksessa Iranille sallittiin uraanin jalostamiseen alle neljän prosentin raja rauhanomaisiin tarkoituksiin. Tämä teki mahdolliset aikeet ydinaseen kehittämiseksi mahdottomiksi.
Muut haluavat pitää sopimuksesta kiinni
Vaikka presidentti Donald Trump on sanonut Yhdysvallat irti sopimuksesta, tahtovat muut YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenmaat – Kiina, Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia – sekä Euroopan unioni ja Saksa pitää siitä edelleen kiinni.
Ne ovat myös kehittämässä kauppajärjestelyjä, jotka mahdollistavat Yhdysvaltain asettamien taloussanktioiden kiertämisen Iranin kanssa tehtävässä taloudellisessa yhteistyössä.
Tämä lisää myös Iranin haluja sopimuksen toimivuuden suhteen, koska muiden sopimusmaiden liittyminen Yhdysvaltain rintamaan saattaisi johtaa Iranin talouden nykyistä huomattavasti pitemmälle menevään romahtamiseen.
Vuoden 2015 sopimuksen solmimisen jälkeen Iranin talous vahvistui ja erityisesti maan nuorissa polvissa toivottiin kansainvälisen yhteistyön heikentävän maata johtavien ajatollahien autoritarista kurinpitoa.
Pystyäkseen rakentamaan pommin pitäisi Iranin saavuttaa asekelpoisen uraanin rikastamisessa 90 prosentin jalostusaste. Tällä hetkellä maa itse sanoo olevansa 4,5 prosentin tasossa ja huolestuttavana pidetään 20 prosentin tasoa.
Stanfordin yliopiston ydintutkija Siegfried Hecker näkee Iranin irtiotossa ydinasesopimuksesta pikemminkin uhkailuun perustuvaa oman pään nostamista, kuin todellista vaaraa ydinaseen rakentamiseen.
Samaa mieltä on The Nuclear Threat Initiative -järjestön Corey Hinderstein, jonka mukaan todellinen pyrkimys ydinaseen rakentamiseen ei palvelisi Iranin etua ja vaikutusvaltaa. Niitä se on Hindersteinin mukaan pystynyt aiemmin vahvistamaan nimenomaan YK:n turvaneuvoston päätöksiä noudattamalla.
Jos Iran aikoo avata esimerkiksi YK-sopimuksen nojalla suljetuin Arakin ydinreaktorin, ei siitä amerikkalaistutkijoiden pidä tehdä äkkipikaisia johtopäätöksiä, koska Yhdysvaltain ja Iranin kiistassa on kyse myös arvovallasta ja pullistelusta.
Toisaalta Trumpin hallinto ilmoitti menneenä syksynä halukkuudestaan käydä keskusteluja Iranin johdon kanssa. Tämän uskotaan liittyvän siihen, että kulissien takana Iran ja sen kanssa vaikutusvallasta kilpaileva Yhdysvaltain liittolainen Saudi-Arabia ovat tunnustelleet keskustelujen aloittamista suhteiden parantamiseksi. Molemmat lienevät ymmärtäneet ne tuhoisat seuraukset joihin sota maiden välillä voisi johtaa.
Vaikka Yhdysvallat ja Iran saattavat tulevina viikkoina tehdä uusia iskuja toisiaan vastaan, näyttävät molemmat valtiot olevan valmiita myös jarrupolkimien käyttöön. Tähän vaikuttanee sekin, että Iranissa odotetaan mitä tapahtuu Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaalissa.