Sekä zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti että immunologian professori Seppo Meri arvioivat Helsingin Sanomille, että omikronaalto helpottaa helmikuuhun mennessä. Turun yliopistollisen keskussairaalan johtajaylilääkäri Mikko Pietilä uskoo, että tilanne paranee viimeistään keväällä.
– Jo ennen sitä rokotuskattavuuden kasvu vaikuttaa suotuisasti siihen, että näin tiukkoja rajoitustoimia ei enää tarvita, hän sanoo HS:lle.
Asiantuntijoiden mukaan rokotukset ovat edelleen kaiken A ja O.
– Voimme luottaa siihen, että kolmesti rokotetut eivät sairastu vakavasti, mikäli heillä ei ole vaikeaa perussairautta. Kuitenkin iäkkäillä ja esimerkiksi keuhkosairauksia, sydänsairauksia tai diabetesta sairastavilla tai ylipainoisilla on edelleen riski sairastua vaikeaan koronatautiin, Meri toteaa.
Omikronvariantti tuli yllättäen ja muutti pandemiatilanteen hetkessä.
– Omikron on osoittanut, että laumasuojaa ei koronalta ole. Kuvittelimme, että yli 80 prosentin rokotuskattavuus suojaisi myös rokottamattomia, mutta näin ei ole. Iso aalto tuli siitä huolimatta, Meri sanoo HS:lle.
Rokotetuilla omikronvariantin aiheuttama vakava tauti on kuitenkin harvinaisempi.
Toiveita herättää Vapalahden mukaan se, että vaikka rokotteet eivät estä kaikkia tartuntoja, ne kuitenkin suojaavat vakavalta tautimuodolta. Omikronvariantin aiheuttama infektio näyttää myös olevan yleensä lievempi kuin aiempien varianttien.
Omikronvariantin aiheuttama tauti näyttäisi myös kestävän vähemmän aikaa kuin aiempien varianttien.
– On hyvinkin mahdollista, että omikron on viimeinen ison pandemia-aallon aiheuttava variantti, mutta se ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Kovin pitkälle menevät ennusteet ovat epävarmoja tai arvailua, Vapalahti sanoo.
Pietilä uskoo, että pandemiatilanne etenee nykyisen kaltaista vuoristorataa, mutta tulevaisuudessa nousut ja laskut ovat aiempaa matalampia, kunnes korona on tauti muiden joukossa.
– Se tulee viemään muutamia vuosia, hän sanoo.
Meren mukaan seuraava tautiaalto saattaa nousta jo huhtikuussa. Hän muistuttaa, että maailmanlaajuiset tautikäyrät osoittavat, että korona-aaltojen huiput tulevat karkeasti neljän kuukauden välein, huhtikuussa, elokuussa ja joulun tietämillä.
Jatkuuko tämä tahti, riippuu Meren mukaan siitä, miten tehokkaasti virusta vastaan jaksetaan suojautua ja tuleeko uusia variantteja.
Vapalahti uskoo, että korona voisi muuttua influenssan kaltaiseksi, kausiepidemioita aiheuttavaksi riesaksi ja ehkä taantua lopulta muiden neljän vanhan flunssakoronaviruksen vähäpätöiseen joukkoon.
Myös uusia, tartuntaa ehkäiseviä hoitoja ja rokotteita kehitetään. Uudet koronatautilääkkeet, kuten Molnupiravir ja Paxlovid, ovat jo käytössä Yhdysvalloissa ja tulossa Eurooppaan.
– Mikään näistä ei ole taikaluoti, mutta kehitys on ollut ilmiömäisen nopeaa jo tähän asti, eikä se ole pysähtynyt, Vapalahti sanoo HS:lle.