Kun vuonna 2013 ”tutkimusalus” Jantar lipui ensimmäistä kertaa Kaliningradin satamasta Itämerelle, ei maailma juuri kiinnittänyt siihen huomiota. Nyt alus kuitenkin uhkaa länsimaiden kriittistä infrastruktuuria aivan uudella tavalla, kertoo The Times.
Laivan päätehtävän uskotaan olevan maanalaisten valokaapelien ja kaasuputkien valvonta ja seuranta. Alus on varustettu kääntyvillä ruoripotkureilla, joiden ansiosta se voi olla paikallaan pitkiäkin aikoja tietoa keräämässä. Lisäksi se kantaa mukanaan pienoissukellusvenettä, joka yltää jopa kuuden kilometrin syvyyteen.
Virallisesti Jantarin omistaa Venäjän puolustusministeriön alainen syvänmerentutkimuksen päähallinto. Hallinnolla on myös muita vakoilualuksia sekä pieniä, titaanipinnotteisia pienoissukellusveneitä.
Viime aikoina Jantarin toiminta on muuttunut yhä röyhkeämmäksi. Aiemmin marraskuussa Jantarin miehistö yritti sokeuttaa Britannian ilmavoimien helikopterilentäjiä sotilastason lasereilla.
Asiantuntijoiden mukaan Jantar pikemminkin kartoittaa kuin vahingoittaa merenalaista infraa. Venäjä voi kuitenkin käyttää tätä dataa hyväksi, sillä sen kyky sabotaasioperaatioihin on huomattava.
Ajatuspaja Royal United Services Instituten Sidharth Kaushalin mukaan Jantarin toiminta antaakin syytä huoleen.
– Tämä ei ole minusta akuutti kriisi, mutta se näyttää yleisen suunnan siitä, miten Venäjä suhtautuu Eurooppaan ja miten heidän tiedustelupalvelunsa hyväksyvät yhä enemmän riskejä, Kaushal sanoo.
Länsimaiden olisikin Kaushalin mukaan syytä suojata merenalaista infraansa ponnekkaammin. Samaan aikaan Jantarin ja sen kaltaisten alusten toimintaa pitäisi pyrkiä rajoittamaan.
Kaushal sanoo, että länsi voisi ottaa mallia Venäjän omasta pelikirjasta. Aluksen olot voitaisiin tehdä ahtaaksi ilman avointa sodankäyntiä esimerkiksi tutkahäirinnän ja energia-aseiden avulla. Toinen taktiikka voisi olla ankarampi suhtautuminen Venäjän varjolaivastoon, jonka avulla maa rahoittaa sotaansa Ukrainassa.
Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että konfliktitilanteessa merenalaiset kaapelit ovat haavoittuvaisia. Tämän tietää myös Venäjä.
– Venäläiset ovat pitkään nähneet taloudellisen verkottuneisuuden, jota nykyaikainen talousjärjestelmä ja globalisaatio tuovat mukanaan, yhtenä lännen suurimmista sotilaallisista heikkouksista, Kaushal muistuttaa.
Kremlissä uskotaankin, että länsimaat voisivat ajautua kaaokseen, jos merenalaisiin kaapeleihin kohdistettaisiin iskuja. Venäjä itse taas on vähemmän altis kaapeli-iskuille maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.
Merisota-analyytikolla Lee Willettillä on selvä linja siitä, miten lännen tulisi reagoida.
– Merellä on oltava erittäin näkyvästi läsnä, ja pinnan alla, pinnalla sekä ilmassa on oltava yhdistetty valvontajärjestelmä. Näiden merenalaisten verkostojen avainkohtia on puolustettava, Willett tiivistää.
