Uudellamaalla herättiin tänään drooniuhkaan. Viranomaisviestintä ei kuitenkaan tavoittanut kaikkia. Pelastuslaitoksen 112-sovellus kaatui kesken vaaratilanteen ja ilmoitus vaaran poistumisesta lähti myöhään.

Milttonin kriisiviestinnän ja varautumisen asiantuntijan Iris Nevanlinna ei antaisi kovin hyvää arvosanaa tämän aamun viranomaisviestinnästä.  

– Tilanteeseen on valtion, kuntien ja kaupunkien tasolla varauduttava paremmin. Kriisiviestinnän tulee olla nopeaa, sen tulee olla johdonmukaista ja tavoittaa ihmiset. Sen tulee luoda ihmisille turvallisuuden tunnetta, Nevanlinna sanoo Verkkouutisille.

– Kouvolan alueen drooniuhkaan verrattuna viestintä oli nopeampaa, mutta tieto katkeili, ihmisillä oli erilainen pääsy tietoon ja ihmisillä oli epävarmuutta siitä, miten tietoon pitäisi reagoida. Kun ihmisillä syntyy epävarmuus siitä, mitä heidän tulisi tehdä, niin se murentaa luottamusta ihmisten keskuudessa.

Suomi on varautumisen mallimaa. Meillä on hyvin varauduttu erilaisiin kriiseihin ja tilanteisiin, joissa väestö joudutaan suojautumaan.

Nevanlinnan mukaan kriisiviestintä on ehdoton osa huoltovarmuutta ja varautumista.

– Poikkeustilanteissa kriisiviestinnän yksi keskeisistä mittareista on se, että ihmiset pysyvät rauhallisina, ymmärtävät tilanteen ja pystyvät toimimaan sen puitteissa, Nevanlinna sanoo.

Kriisitiedottamiseen ei hänen mielestään ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

– Vaikka tilanne on jonkin aikaa jatkunut, niin olemme uudenlaisessa tilanteessa. Olennaista ei ole, mitä tapahtui perjantaiaamuna vaan, millainen oppimiskäyrämme on.

– Viranomaisten olisi tulevaa silmällä pitäen viestittävä selkeästi siitä, mistä kanavista tietoa saa ja mitä sovelluksia tulisi olla käytössä. Se tuntuu olevan vieläkin hyvin sattumanvaraista, ovatko he ladanneet 112-sovelluksen ja tilanneet sen ilmoitukset.

Johdonmukaista viestintää

Sen lisäksi, että tieto ei tavoittanut kansalaisia riittävästi, kiinnittää asiantuntija perjantaiaamun tapahtumissa huomionsa siihen, mitä tapahtui kunta- ja kaupunkitasolla.

– Esimerkiksi kouluissa viestintä oli hyvin epäyhtenäistä. Osa kouluista ei viestinyt ollenkaan ja osa kouluista viesti hyvinkin spesifisti ja viestintä vaikutti jopa improvisoidulta. Se ei ole ideaalitilanne, Iris Nevanlinna sanoo.

Hän huomauttaa, että tarkatkaan kirjalliset ohjeet eivät auta silloin, kun kriisitilanne on päällä.

– Onnistunut kriisiviestintä vaatii selkeitä prosesseja ja harjoittelua siitä, miten tiedonkulku ja tiedotus toimivat. Ihmiset odottavat selkeitä ja yhtenäisiä toimintaohjeita. Viestinnän pitää olla selkeästi koordinoitua ja johdonmukaista.

Nevanlinnan mukaan sotaa käyvän Ukrainan tilannetta ei voi verrata suoraan Suomeen. Silti hän huomauttaa, miten kriisiviestinnän merkitys on siellä korostunut.

– Se on keskeinen osa ukrainalaisten resilienssiä. Tiedottaminen on hyvin hoidettua, ennakoitua ja kaikki tietävät, mistä tieto tulee.