Merikaapeleiden valvominen olisi vaikeaa eikä järin tarkoituksenmukaista. Näin sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tutkija Hans Liwång Dagens Nyheterille.
Merikaapeleiden turvallisuus on herättänyt viime päivinä jälleen keskustelua. 17. marraskuuta Ruotsin ja Liettuan välinen tietoliikennekaapeli katkesi, ja seuraavana päivänä aamuyöstä myös Suomen ja Saksan välinen tietoliikennekaapeli. Keskusrikospoliisi tutkii kapeelin katkeamista epäiltynä törkeänä vahingontekona ja epäiltynä törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
Osana tutkintatoimia Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva oli poliisin mukaan perjantaina matkalla kaapelin katkeamispaikalle. Myös Saksan poliisin partiolaiva avustaa Suomen ja Ruotsin viranomaisia asiassa.
Kaapeleiden tehostettu valvonta vaatisi kuitenkin merkittäviä resursseja, Hans Liwång sanoo. Datayhteydet eivät myöskään ole yhden tai edes muutaman kaapelin varassa, hän kertoo. Itse kaapeleita tärkeämpää on maidenvälisten datayhteyksien suojeleminen, ja yhden kaapelin rikkoutuessa tietoliikenteelle löydetään vaihtoehtoinen reitti.
Liwångin mukaan ”aika monen” kaapelin olisi mentävä samanaikaisesti rikki jotta ongelma näkyisi yhteiskunnassa laajemmin. Tämän mittakaavan sabotaasi on hänestä kuitenkin epätodennäköistä. Kaapeleissa esiintyviin vikoihin on suhtauduttava arkipäiväisesti, Liwång kehottaa.
– Eiväthän sotilaat vartioi sähkölinjojakaan. Kun puu kaatuu niin se kaatuu, sähkölinja katkeaa ja se korjataan myrskyn jälkeen. Vähän niin pitäisi tässäkin tapauksessa ajatella.