Markku Mattilan mielestä kuntayhtymät eivät ole enää tätä päivää palveluiden järjestämistapana.
”Siksi ministeriön pitäisi toimia tilaajan roolissa ja ostaa palvelut tuottajilta”, Mattila sanoo Savon Sanomille.
Hänen mukaansa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämisvastuu pitäisi olla kuntien ja kuntayhtymien sijaan sosiaali- ja terveysministeriöllä.
Hänestä esitetty malli sote-uudistukseksi ei tule onnistumaan, sillä kunta tai kuntayhtymä ei sovi tuottajaorganisaatioksi.
Mattilalla onkin uusi ehdotus sote-palveluiden järjestämiseen.
”Esitettyjen 24 kuntayhtymän sijaan kuntien pitäisi perustaa voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tuottaisi julkiset sote-palvelut koko maassa”, Mattila toteaa.
Hänen mallissaan yhtiölle annettaisiin julkisyhteisön status, jolloin se voisi hoitaa myös viranomaistehtävät ja toimia virkavastuulla.
Mattilan mukaan on kestämätöntä, että kuntalaisten palvelut määrittää kunkin kunnan strategia, taloudellinen asema, poliittiset valtasuhteet sekä kunnan itsenäinen järjestämisvastuu.
”Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu yhdenvertainen kohtelu. Nämä palvelut eivät saisi olla kuntakohtainen kunnallispoliittinen asia, vaan valtion pitäisi huolehtia toteuttamisesta”, Mattila sanoo.
Tämän vuoksi Mattila haluaakin, että lakisääteisten palveluiden saatavuuden ja sisällön ollessa kyseessä näkökulmaksi otettaisiin kuntalaisen sijaan kansalainen.
Valmisteilla oleva sote-uudistus puuttuu Mattilasta vain rakenteisiin, vaikka nimenomaan toimintatapaa pitäisi muuttaa.
”Uudistuksessa näyttää jäävän kaikki entinen olemaan ja lisäksi muodostetaan 24 uutta kuntayhtymää. Rahoitusmalli on monimutkainen. Hallinto ja byrokratia kasvaa. Luodaan monimutkaisia ohjaus-, laskenta ja valvontamekanismeja.”
Mattilan ehdottamassa sote-yhtiössä erikoissairaanhoidon kuntayhtymät purettaisiin ja toiminta integroitaisiin sote-yhtiöön. Kiinteistöjä ja laitteita varten perustettaisiin kiinteistöyhtiö. Tarvittavat tukipalvelut yhtiö ostaisi kunnallisilta inhouse-yhtiöiltä tai kilpailuttamalla markkinoilta.
Sote-yhtiö voisi Mattilan käyttää alihankkijoina yksityisiä palveluntuottajia ja kolmannen sektorin toimijoita.
Palvelujen ostajana ministeriö vastaisi siitä, että palvelut ovat määrällisesti ja laadullisesti sovitunlaiset. Rahoitus muodostuisi Mattilan mallissa valtion progressiivisesti määräytyvällä ”kokonaisverolla”.
”Siinä huomioitaisiin myös pääomatulot. Tällöin kansalaiset rahoittaisivat sote-palvelut maksukykynsä mukaan ja kotikuntalain mukaiset kuntien väliset laskutukset jäisivät historiaan.”
Mattilan mukaan lääkäreiden ja terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi uudessa mallissa valita puolensa. Nykyinen kahdella puolella toimiminen ei enää jatkuisi, sillä yksityisen lääkärin antamaa hoitoa ei subventoitaisi Kela-korvauksilla.
Myös työterveyshuolto pitäisi Mattilan mielestä ottaa osaksi julkista terveydenhuoltoa.