Suomi aloittaa puolivuotisen EU-puheenjohtajakautensa heinäkuussa 2019. Valtioneuvoston yhteydessä toimivan Suomen pysyvän EU-sihteeristön päällikkö ja valtiosihteeri Kare Halonen arvioi Kalevassa, että Suomen tulee varautua EU-asioiden arvaamattomuuteen puheenjohtajakaudellaan.
Halosen mukaan Suomen kaudella tullaan joko neuvottelemaan syntyneen brexit-sopimuksen pohjalta avoimeksi jääneistä asioista tai korjaamaan sopimuksettoman brexitin aiheuttamia ongelmia. Tämä tehtävä kaatuisi suomalaisministerien niskaan.
Toinen arvaamattomuutta luova tekijä tulee olemaan kevään europarlamenttivaalit. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että vaaleissa EU-kriittisten ja populististen ryhmien ääni tulee kuulumaan aikaisempaa kovemmin. Tämä saattaisi vaikuttaa EU:n budjettikeskusteluihin.
– Jos vaalien lopputulos tuottaa parlamenttiin uudenlaisen asetelman, se tekee rahoituskehyksistä sopimisen huomattavasti haasteellisemmaksi, Halonen toteaa.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden on laskettu maksavan yhteensä 70 miljoonaa euroa. Summalla maksetaan Suomessa pidettävien kokousten kustannukset, ministeriöihin palkatun lisähenkilöstön palkat ja puheenjohtajuussihteeristön palkat. Vastineeksi Suomi saa näkyvyyttä, poliittista painoarvoa onnistuessaan kiistojen ratkaisijana ja mahdollisuuden omien tavoitteidensa esittämiseen.