Asiantuntija IS:lle: Rajoitukset nykymuodossaan laittomia

Perustuslakiasiantuntijan mukaan kiihtymisvaiheen alueiden yleisötilaisuuksien rajoituksia pitää tarkastella.

– Perusongelmamme on se, että meidän pitäisi korjata yleisötilaisuusrajoitussääntelyn perusratkaisut ennen kuin voimme rakentaa sen päälle koronapassin kaltaisia uusia työkaluja, hallintotieteiden tohtori Pauli Rautiainen sanoo Ilta-Sanomille.

Samaan aikaan, kun koronapassista puhutaan, yhä useammat sairaanhoitopiirit ovat palanneet epidemian perustasolta kiihtymisvaiheeseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kyllä tässä vahvasti näyttää siltä, että vanhat, aidot ja vakavat yleisötilaisuusrajoitusten oikeudelliset perusoikeusongelmat lakaistaan maton alle. Valtioneuvosto ja poliitikot yrittävät luoda kuvaa, että hyvin vahvasti lain harmaalla alueella, ellei laittomuuden puolelle tipahtanut kiihtymisvaiheen yleisötilaisuuksien rajoitustoiminta onkin laillista ja tarjoaa eri toimille jonkinnäköisen perustan, Rautiainen sanoo.

Tartuntatautilain 58 d §:n nojalla kahden metrin turvavälit voidaan määrätä yleisötilaisuuksiin vain epidemian leviämisvaiheessa olevilla alueilla. Rautiainen huomauttaa valtioneuvoston hybridistrategian ulottaneen vastaavat turvavälit myös kiihtymisvaiheen alueisiin.

– Joudumme siis keskustelemaan siitä, voiko valtioneuvosto asettaa hybridistrategian kautta säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa eduskunnan säätämän lain kanssa. Oma vastaukseni on ei, hän toteaa.

Rautiainen korostaa, että jokaista epidemian turvatoimenpidettä pitää arvioida kohtuullisuus- ja välttämättömyysperiaatteiden mukaan. Lisäksi hän toivoo tartuntatautilain päivittämistä pysyväisluonteisemmalle tasolle.

– Soisin, että tätä lainsäädäntökokonaisuutta kehitettäisiin järkevästi ja yleisten oppien kunnioittamisen kautta eikä pistämällä sääntelykokonaisuuden yleisiä oppeja koko ajan paskaksi, mikä on ollut hallituksen vallitseva, oikeudellisia ongelmia luova tie, Rautiainen sanoo.

Yleisötilaisuuksien rajoituksissa Rautiainen näkee roppakaupalla ristiriitaisuuksia. Ongelmallisena hän pitää muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön toukokuussa 2020 luomaa jatkuvaluonteisen normaalitoiminnan käsitettä, jonka alaiseksi katsottava toiminta asetetaan yleisötilaisuusrajoitusten ulkopuolelle.

Rautiaisen mukaan epidemian kiihtymisvaiheessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut muun muassa taidemuseo Emmassa järjestetyn tanssiesityksen kuuluvan jatkuvaluonteisen normaalitoiminnan piiriin. Tämän vuoksi turvavälivaatimukset eivät koskeneet tapahtumaa. Sen sijaan esimerkiksi Kaapelitehtaalla tai Kansallisoopperan lavalla vastaava esitys luokiteltaisiin turvavälivaatimukset täyttäväksi yleisötilaisuudeksi.

– Tällä ei ole mitään tekemistä epidemian torjunnan kanssa. Ei siis ihme, että yhdessäkään näkemässäni asiakirjassa ei ole ollut ensimmäistäkään oikeudellisen arvion tynkää siitä, miksi yleisötilaisuusrajoituksia asetetaan nyt siten kuin niitä asetetaan, Rautiainen sanoo.

Mainos