Britannia ilmoitti keskiviikkona hyväksyneensä Pfizerin ja BioNTechin koronarokotteen käyttöönoton ensimmäisenä länsimaana. Britanniassa perustetaan vauhdilla erillisiä rokotuskeskuksia. Myös Saksassa on tehty tarkat suunnitelmat massarokotuksista.
Iltalehti kysyi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylilääkäri Sari Ekholmilta, onko Suomessa tehty vastaavanlaisia suunnitelmia rokotusten jakelun pikaisesta aloittamisesta.
– Kunnat, THL ja erityisvastuualueet (erva) ovat varautuneet rokottamiseen ja tehneet suunnitelmia, Ekholm vastasi IL:lle sähköpostitse.
Kunnat odottavat ohjeita rokotusjärjestyksestä, jotta ne pääsevät valmistelemaan rokotteiden jakelua.
– Koronavirusrokotusten toteuttamisen suunnittelu on vielä varsin alkuvaiheessa kunnissa, kertoo Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen.
Lakisääteisen pandemiasuunnitelman mukaisesti kunnat ovat vastuussa rokotusten toteuttamisesta ja niihin varautumisesta. Kuntien ohjaamisesta ja neuvonnasta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
– Koronarokotusohjelma täytyy toteuttaa yhtenäisin päätöksin kansallisesti ohjeistettuna. Paikallinen asiantuntemus tarvitaan toimeenpanossa, mutta kansallisesti täytyy olla selvää, mitkä ryhmät ja alueet priorisoidaan, Korhonen toteaa.
Suomi on mukana EU:n rokotteiden yhteishankinnoissa. Rokotteet vaativat hyväksynnän Euroopan lääkevirastolta (EMA) ennen kuin ne päätyvät Suomeen. EMA on luvannut tehdä hyväksymispäätöksiä tämän vuoden puolella.
Rokotteita saapuu Suomeen erissä. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää realistisena, että viimeistään tammikuussa rokotukset koronavirusta vastaan aloitetaan Suomessa.