Puolustusvoimien mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla, uutisoi Iltalehti. Kotiutuville varusmiehille joulukuussa teetetyn kyselyn mukaan varusmiesten maapuolustustahto sai arvosanan 4,6 kun asteikkona käytettiin arviota yhdestä viiteen.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen kertoo Iltalehden haastattelussa, että maanpuolustustahto rakentuu niin sanotusti suuremman syyn luomalle pohjalle.
– Lähtökohta on, että ihmisen pitää kokea, että on jotain puolustamisen arvoista. Mikäli näin on, ihminen puolustaa sitä, Savolainen kommentoi.
Puolustustahtoon vaikuttavat erityisesti yksilöiden kokemukset siitä, että valtio toimii reilusti sekä suojelevasti kansalaisiaan kohtaan. Siviilien keskuudessa vallitseva oikeudenmukaisuuden kokemus kannustaa ihmisiä puolustamaan omia arvojaan sekä yhteiskuntaa.
-Vastaavasti sortovallan välineinä olevat ihmiset eivät ole yhtä innokkaita puolustamaan valtakoneistoaan, Savolainen tähdentää.
Maanpuolustustahtoon vaikuttaa olennaisesti Savolaisen mukaan myös palveluiden toimivuus, joskin hieman laajemmassa skaalassa. Palveluiden toimivuuteen lasketaan esimerkiksi infrastruktuurin toimivuus. Lisäksi Suomen erikoisuus on asiantuntijan mukaan se, että siviiliväestön sodankestävyyttä on ylipäänsä pohdittu ennalta.
– Täällä tätä asiaa on mietitty. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi on noudattanut sitä linjaa, ja kansa on sen pääosin aina siunannut, että pitää olla varautunut. On harvinaista, että meillä on väestönsuojia enemmän kuin asukkaita. Meillä on huoltovarmuusjärjestely, jossa on varastoitu aina siemenviljaa, polttoainetta ja muita raaka-aineita, asiantuntija avaa.
Myös yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen lisää merkittävältä osaltaan Suomen selviytymistä kriisitilanteissa. Varotoimien ansiosta suomalainen yhteiskunta on asiantuntijan mukaan kriisinkestävä.
– Suomi on kaikilla sektoreilla pysyttäytyneenä siihen, että sota tulee taas. Suomalainen yhteiskunta on todennäköisesti kestävä, mikäli tällaista tulee vastaan, Savolainen sanoo.
Asiantuntijan mukaan kansalaiset kestäisivät myös kotirintamalla puutetta ja huonontuneita elinoloja, mikäli heidän perustarpeistansa eli ruoasta, lämmön saannista sekä fyysisestä turvallisuudesta pidettäisiin huolta. Myös viestinnällä on suuri merkitys ihmisten maanpuolustustahdolle.
– Yhteiskunnan kestämiseen vaikuttavat luonnollisesti mielikuvat. Uutiset ja väittämät, joilla saadaan pidettyä yllä, että puolustautuminen kannattaa, Savolainen analysoi.
Savolaisen mukaan sodan voittamiseen kietoutuu väestön moraalin murtaminen.
– Väestön halu puolustautua, siitähän sodassa on eräällä lailla kysymys. Kun se saadaan murrettua, sota voitetaan, Savolainen kiteyttää.