Tietotekniikka-alan asiantuntija Petteri Järvinen kummastelee tuoreessa blogikirjoituksessaan, miksi Suomi lähti sooloilemaan vaaratiedottamisessa eurooppalaisen mallin käyttöönoton sijaan.
Tällä hetkellä Suomi käyttää ainoana EU-maana erillistä 112 Suomi -sovellusta vaaratiedotteiden lähettämiseen. Muualla Euroopassa vastaavat varoitukset tulevat suoraan kännykkään ETSI-standardin mukaisena Cell Brodcast (CB) -viestinä.
Miksi Suomi on sitten valinnut muusta Euroopasta poikkeavan järjestelmän?
Järvisen mukaan EU:n teledirektiivin artikla 110 velvoittaa jäsenmaita rakentamaan varoitusjärjestelmän joko CB:nä tai mobiilisovelluksena. Kun vuonna 2020 hallitus antoi esityksen sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta, epäiltiin perusteluissa CB-ratkaisujen tukeutuvan vanhenevaan teknologiaan. Mobiilisovellusta voitaisiin taas kehittää loputtomasti.
– ”Vanheneva teknologia” oli tuki tekstiviestiformaatille. Uskottiin, että tekstiviestien käyttö jatkaisi laskuaan, kun ihmisten viestintä siirtyisi pikaviestiohjelmiin, Järvinen selittää.
Järvinen ei perusteluja purematta niele.
– Muiden EU-maiden tuki CB:lle oli tiedossa, eikä se edes ole tekstiviesti, vaan suoraan näytölle ilmestyvä teksti-ikkuna. Miksi perustelujen kirjoittaja uskoi, että tämä ominaisuus voisi hävitä tulevista puhelinmalleista? Järvinen hämmästelee.
Sovellusratkaisua perusteltiin myös sillä, että CB:n perustamiskustannukset olisivat olleet jokaisen teleoperaattorin verkossa miljoonaluokkaa. Sovellus tuli halvemmaksi. Tässä väitteessä ongelmana kuitenkin on, että hallituksen esityksen perusteluissa tarkasteltiin vain tekstiviestejä, ei CB-viestejä.
Tämän lisäksi perusteluissa todettiin, että keskitetyllä varoitusjärjestelmällä olisi helposti pitäydyttävä lakisääteisissä kansalliskielissä. Sovelluksessa taas voitaisiin käyttää muitakin kieliä.
Lopputuloksena Suomi on jäänyt vaaratiedottamisessa yksin. Nyt esimerkiksi droonivaroitukset yritetään saada kiireellä sovellukseen vuoden sisällä.
– Tässä sitä nyt ollaan. Korona-aikaan tehty päätös ei kiinnostanut mediaa, eivätkä päättäjät pitäneet teknistä asiaa kovin tärkeänä silloisessa maailmantilanteessa, Järvinen sanoo.
Nykyinen 112 Suomi -sovellus on Järvisestä ”kaikkea muuta kuin hyvä” vaaratiedottamiseen.
– Näissä asioissa kannattaisi luottaa enemmistöön eikä sooloilla kansallisesti, Järvinen päättää.