Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) johtaja Emilia Kullas ihmettelee Iltalehdessä julkaistussa kolumnissaan sitä, kuinka suomalaiset miljonäärit ovat kertoneet maksavansa mielellään suuria määriä veroja.
Esimerkkinä Kullas mainitsee Woltin perustajaosakkaan Juhani Mykkäsen, joka maksoi 12 miljoonan euron tuloista veroja yhteensä neljä miljoonaa euroa.
– Ei yhden pitäisi näin paljon saada. Siksi neljän miljoonan euron tilisiirto verottajalle tuntui erittäin oikealta. Yksilön onni koituu muiden muidenkin hyväksi, Kullas siteeraa Mykkästä.
Vastaavanlaisia kommentteja on viime aikoina kuultu myös muilta suomalaismiljonääreiltä. Toinen Woltin perustajaosakas Mikko Kuusi perusteli suurta verokertymää pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpidolla.
Kullaksen mielestä on hienoa, että Suomeen on syntynyt Woltin kaltainen alustatalouden yritys. Hän huomauttaa, että Wolt tuottaa miljoonia paitsi perustajilleen, tuo myös massiivisesti verotuloja Suomeen. Lisäksi se tuo paljon työpaikkoja. Silti miljonäärien ”onnen kyyneleet” veronmaksun yhteydessä ovat Kullaksen mukaan ärsyttäviä.
– Miljoonia tienanneelle verokarhun kouraisu ei tunnu arjessa mitenkään. Muille tuntuu. Kaikki arjen kulut ovat kallistuneet asuntolainasta alkaen.
Analyysi hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä iloisella, pikkuisen kiristetyllä verorasituksella on hänen mukaansa paitsi ärsyttävä, myös väärä.
– Suomessa on erittäin pienet tuloerot. Tasaamme tuloja kireällä verotuksella ja tulonsiirroilla toiseksi eniten OECD-maista. Miljoonatuloihin yltänyt maksaa miljoonia, sairaanhoitaja tuhansia. Näin sen pitääkin mennä: verorasituksen kuuluukin kasvaa tulojen myötä.
– Mutta nyt meillä on joka ikinen veroruuvi niin kireällä, että korvissa soi, Kullas jatkaa.
Hänen mukaansa tarvitsemme matalampaa työn verotusta, jotta aivan kaikille töitä tekeville jäisi palkasta enemmän käteen.
– Etenkin tarvitsisimme keski- ja suurituloisten työn verotuksen keventämistä.
Kullas huomauttaa, että noin viisi prosenttia kaikkein hyvätuloisimmista suomalaisista maksaa noin 30 prosenttia koko ansiotuloverokertymästä.
– Korkean tuottavuuden töissä satasen palkankorotuksesta veroihin menee 60 euroa. Keskituloiseltakin eli kolmen tonnin kuukausipalkalla satasen palkankorotuksesta puolet vie verottaja.
Hänen mukaansa Suomen vaihtoehto verottaa ”pikkuisen enemmän” on ollut käytössä vuosikymmeniä.
– Sillä ei Suomen suuntaa käännetä. Meistä jokaisen pitää penätä veroeurojemme mahdollisimman tehokasta käyttöä. Tarvitsemme jokaisen kykenevän kotimaisen käsiparin töihin. Sen lisäksi tarvitsemme lisää työntekijöitä ulkomailta.
Kullaksen mukaan Suomen suunta käännetään vain sillä, että vakuutamme kotimaiset ja ulkomaiset yrittäjät siitä, että tänne kannattaa investoida.
– Ja että täällä kannattaa tehdä töitä, myös kovapalkkaisia töitä.
