Suomessa kuluu miljoonia euroja elinkeinoelämän elvyttämiseksi käynnistettyihin EU-hankkeisiin. Konkreettiset tulokset, kuten uudet pysyvät työpaikat, jäävät kuitenkin vähäisiksi.
Rahankäytön valvonta keskittyy laillisuuteen, ei tuloksiin. EU:n komissio haluaa kuitenkin lisätä tulosten valvontaa.
– Valvontaa sinänsä on paljon, mutta se kohdistuu laillisuuteen. Jos esimerkiksi on myönnetty rahaa seminaariin, tarkastetaan, onko seminaari järjestetty, eikä sitä, oliko hankkeessa mitään järkeä, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Jan Holmberg Helsingin Sanomille.
Holmbergin mukaan EU-hankkeet ovat jäsenvaltioille tapa saada takaisin EU:lle maksettua rahaa, mitä poliitikot pitävät tärkeänä.
– Alueilla on suuri mielenkiinto saada EU-hankkeita, sillä ne sitovat vain vähän paikallista julkista rahoitusta.
Hankkeiden tuloksia on tutkittu vain vähän. Johtava tuloksellisuustarkastaja Osmo Halonen Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV) tutki vuonna 2006 pienten ja keskisuurten yritysten saamien tukien vaikutusta.
– Tuilla oli aika vähän vaikutuksia. Tilanne ei siitä ole varmaan hirveästi muuttunut. Hankkeiden vetäjät työllistyvät, mutta aitoja pysyviä työpaikkoja on syntynyt melko vähän.