Suomen Asianajajaliiton tuore kysely kertoo toimialan voimakkaasta keskittymisestä pääkaupunkiseudulle sekä jakautumisesta erittäin suuriin ja hyvin pieniin toimistoihin. Ammattikunta ikääntyy maakunnissa vauhdilla.
Suomen noin 2 100 asianajajasta 23 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla heidän osuutensa on kuitenkin vain 16 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Kymessä, Päijät-Hämeessä ja Mikkelissä asianajajista yli 60-vuotiaita on 38–48 prosenttia.
Asianajoala on viime vuosikymmenet keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Tuore tutkimus kertoo, että asianajajista jo 60 prosenttia toimii Uudenmaan alueella. Viisi vuotta sitten vastaava osuus oli 56 prosenttia ja vuosituhannen vaihteessa vielä alle puolet.
Asianajotoimistoja on Suomessa noin 800. Vain reilut parikymmentä alan suurinta toimistoa työllistävät yli 10 juristia, mutta näissä toimistoissa työskentelee liki 40 prosenttia kaikista asianajajista. Kuusi suurinta toimistoa työllistää noin 20 prosenttia asianajajista. Toisaalta lähes 80 prosenttia toimistoista työllistää vain 1–2 juristia.
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola uskoo tulevaisuudessa toimistokokojen kasvuun ja toivoo pienten toimistojen nykyistä voimakkaampaa erikoistumista.
– Tämä on iso haaste etenkin maakuntien pienille toimistoille, joissa asiakaskunta on hajanainen ja keskittyminen vain tietyntyyppisiin toimeksiantoihin on vaikeampaa kuin isoissa kaupungeissa. Erikoistuminen on myös iso mahdollisuus. Asianajopalvelut mielletään yhä vahvasti kasvotusten asiakkaan kanssa tapahtuvaksi työksi. Toivon, että digitalisaatio tekee palveluiden ostamisen ja myymisen jatkossa helpommaksi ja vähentää välimatkojen merkitystä, Ruohola kertoo.
Kysely suunnattiin 798 asianajotoimistolle ja siihen vastasi 244 toimistoa. Aineisto kerättiin kesäkuussa.