Kummallisen tilanteen taustalla oli lupalomakkeiden loppuminen.
”Neliosaista, itsestäänjäljentävää, turvapaperille tehtyä lomaketta ei voi monistaa vanhoista”, osastosihteeri Anne Naumanen Oulun poliisista totesi Kalevalle.
Alkuperäisen uutisen mukaan lomakkeet olivat vähissä koko maassa. Myöhemmin poliisihallituksesta kerrottiin, että pula koskee Oulua ja lomakkeita löytyy vielä muualta Suomesta, vaikka varastot käyvätkin vähiin.
Reserviläisliiton puheenjohtaja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) toteaa tiedotteessaan, ettei ymmärrä asiaa.
”On käsittämätöntä, ettei nykyteknologian maailmassa, jossa pyritään jatkuvasti mahdollistamaan asioiden jouheva ja luotettava digitaalinen käsittely ole edelleenkään luotu mallia, jossa vaativien ja aikaa vievien lupaprosessien hoitaminen onnistuisi myös sähköisesti”, hän sanoo.
Savola vaatii, että tilanne laitetaan kuntoon välittömästi. Hänen mukaansa eri alueilla asuvat kansalaiset eivät saa joutua lupa-asiassa eriarvoiseen asemaan.
Savolan mukaan reserviläisiltä ja muilta ammunnan harrastajilta tulleen palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että aselupaprosessit ovat viime vuosina monimutkaistuneet ja käsittelyajat venyneet.
”Koko Suomen mittakaavassa ongelma on merkittävä ja vaikeuttaa urheiluammuntaa sekä reserviläisten ampumataitojen ylläpito”, Savola toteaa.
Savola korostaa, että valtaosa ammunnan harrastajista on kunnollisia ja rehellisiä kansalaisia, joiden ammuntaharrastusta ei tule ehdoin tahdoin vaikeuttaa. Lisäksi ammunnan laajamittainen harrastaminen on hänen mukaansa tärkeää maanpuolustuksen kannalta.
”Puolustusvoimien sodan ajan joukoista yli 95 prosenttia on reserviläisiä, joiden ampumataitojen ylläpito on pitkälti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa”, Savola muistuttaa.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 349 paikallista yhdistystä ja noin 36 500 henkilöjäsentä. Liiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa.