Reserviläisliiton mukaan asedirektiivin soveltaminen kansallisen lainsäädäntöön on tehtävä tavalla, joka ei estä reserviläistoiminnassa ja -koulutuksessa nyt laajasti käytettävien pistoolien ja puoliautomaattikiväärien sekä haulikoiden laajaa käyttöä ja hallussapitoa tulevaisuudessa.
– Lähtökohtana tulee olla se, että jo olemassa olevat luvat säilyvät sellaisinaan eikä rajoituksia esimerkiksi lipaskokoihin oteta käyttöön ja, että myös uusia lupia ns. reserviläiskivääreihin voidaan myöntää jatkossa lupaehtojen täyttyessä sekä nykyisille aseluvan haltijoille että uusille ammunnan harrastajille, Reserviläisliitto toteaa lausunnossaan sisäministeriölle.
Alkuperäinen asedirektiiviesitys olisi kieltänyt yksityishenkilöiltä puoliautomaattiset ns. reserviläiskiväärit. Viime keväänä hyväksytty, lopullinen direktiivimuutos antaa kuitenkin mahdollisuuden myöntää lupia edelleen kansalliseen puolustukseen liittyvistä syistä.
Reserviläisliitto korostaa reserviläisten omaehtoisen ampumaharjoittelun tärkeyttä.
– Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen 280 000 hengen vahvuudesta yli 96 prosenttia on reserviläisiä. Lisäksi reservissä on yli 600 000 asepalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanutta henkilöä, joilla ei tällä hetkellä ole sodan ajan sijoitusta. Näin suuren joukon sotilaallisen osaamisen, kenttäkelpoisuuden ja ampumataitojen ylläpito ei ole mahdollista vain Puolustusvoimien toimenpitein vaan edellyttää erityisesti reserviläisiltä laajamittaista, omaehtoista toimintaa sekä kouluttautumista.
Ammunta on Reserviläisliiton laajin toimintamuoto. Viime vuonna liiton puitteissa järjestettiin yli 8500 ampumaharjoitusta ja -kilpailua, joissa kirjattiin yli 100 000 yksittäistä ampumasuoritetta sekä yli 2,2 miljoonaa laukausta.
Viime vuonna tehdyn jäsentutkimuksen mukaan noin 4/5 jäsenistä harrastaa ammuntaa vähintään satunnaisesti ja heistä hieman vajaa puolet ampuu myös reserviläiskivääreillä.
Aselain muutosesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä.