Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen työllisyystoimien on oltava kohtalaisen suuria ja kohdennettuja, jos halutaan saada aikaan merkittäviä muutoksia työllisyydessä.
Arviointineuvoston mukaan työllisyystavoitteen saavuttamista arvioitaessa on otettava huomioon kaikki politiikkatoimet, myös työllisyyttä heikentävät toimet.
– Muuten arviot ovat epäkelpoja, arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen sanoi esitellessään neuvoston raporttia hallituksen talouspolitiikasta.
Arviointineuvoston mukaan hallituksen pitäisi jatkossa tarkkailla työllisyyden kasvun laatua myös fiskaalisesta näkökulmasta.
– Jos me haluamme tehokkaasti kasvattaa veropohjaa, silloin uusien työpaikkojen pitäisi olla mieluiten täysaikaisia, yksityisellä sektorilla ja korkean tuottavuuden aloilla, Vilmunen sanoi.
Vilmusen mukaan kasvun moottori näyttää tällä hetkellä olevan inhimillisessä pääomassa, joten kasvun ylläpitämiseksi täytyy satsata koulutukseen ja erityisesti korkeakoulutukseen. Hänen mukaansa
työllistämistoimenpiteet pitäisi kohdistaa ennen kaikkea korkeakoulutettuihin.
– Kasvun kannalta täytyy pitää huoli siitä, että korkeasti koulutetut ovat hyvin tuottavilla sektoreilla töissä.
Työttömyysturvan porrastuksella ei välttämättä myönteisiä vaikutuksia
Hallituksen isoina työllisyystoimina on väläytelty ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja eläkeputken alarajan nostoa. Verkkouutiset kysyi, kummalla politiikkatoimella on positiivisemmat fiskaaliset vaikutukset.
– Taustatutkimus ei ole yksimielinen siitä, että työttömyysturvan porrastuksella olisi myönteisiä vaikutuksia. Ruotsissa tehty tutkimus erityisesti näyttää siltä, että porrastus ei pelaa sillä tavalla kuin on ajateltu. Taustatutkimus edelleen hakee vakaampia tuloksia sen suhteen, Vilmunen vastasi.
Vilmusen mukaan näyttää siltä, että porrastus toimii raippana eli työttömän täytyy aktivoitua, kun työttömyysturva vähenee, mutta kannustinmekanismi ei näytä toimivan yksiselitteisesti työmarkkinoilla.
Eläkeputken työllisyysvaikutuksista on juuri julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus, jonka mukaan työttömyysputken lyhentäminen vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä pidensi työuria, lisäksi valtion verotuloja ja vähensi tulonsiirtojen tarvetta.
Vilmunen huomauttaa kuitenkin, että ikääntyneiden työllisyysasteet ovat nousseet vuosina 1989-2019.
– Jolloin voi ajatella, että ei ole enää yhtä helppo nostaa työllisyyttä. Ei tietenkään tarkoita sitä, ettei putken poistaminen edelleen nostaisi työllisyyttä, arviointineuvoston jäsen, professori Jukka Pirttilä sanoi.
Paikalliselle tasolle tuotava riittävästi joustavuutta
Työllisyystoimista keskusteltaessa esiin on nostettu myös paikallinen sopiminen.
– Mielestäni ratkaisevaa on se, minkälaiset työllistämisen ehdot ovat yrityksissä. Ottamatta kantaa sen enempää, tämä pitää sisällään sen kuuluisan yleissitovuuden, josta on kinasteltu väsymiseen asti, Vilmunen sanoi.
Vilmusen mukaan jos paikallisella sopimuksella toistetaan vain se, mitä keskusjärjestö- ja liittotasolla todetaan, niin hän ei usko sillä olevan hirvittävästi vaikutusta.
– Kysymys on siitä, tuodaanko paikalliselle tasolle riittävästi joustavuutta, jotta voidaan sopia työajoista ja muista työllistämisen ehdoista. Se on mielestäni ratkaisevaa.
Vilmunen huomauttaa, että uusi yritystoiminta on yleensä pienyritystoimintaa.
– Siinäkin suhteessa paikalliset työllistämisen ehdot ovat aika tärkeät.
Arviointineuvoston jäsen, professori Jari Vainiomäki painotti, että uudistuksia olisi hyvä tehdä niin, että vaikutuksia pystytään arvioimaan. Uudistuksia voidaan esimerkiksi porrastaa tai kohdistaa johonkin tiettyyn ryhmään ensin, että saadaan vertailuasetelma, jolla todellisia vaikutuksia pystytään arvioimaan.
– Aiemmin uudistukset on tehty Suomessa hyvin usein niin, että vaikutusarviointia ei ole pystytty tekemään, Vainiomäki totesi.
Näin kävi myös vuoden alussa lakkautetun työttömyysturvan aktiivimallin suhteen, jonka työllisyysvaikutukset jäivät epäselviksi. Etukäteen aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi arvioitiin 5[nbsp]000-10[nbsp]000 uutta työllistä, mutta sitä ei pystytty todentamaan.
Lue myös:
Hallituksen talouspolitiikalle ankarat moitteet: ”Liian löysää”