Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Jyrki Hakola kertoo Helsingin Sanomille, että Suomen huoltovarmuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Hänen mukaansa globaalisti iskenyt koronavirusepidemia osoittaa, ettei huoltovarmuuden varmistaminen Suomessa ole osoittautunut turhaksi.
Hänen mukaansa Suomessa on huoltovarmuuden osalta Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen järjestelmä. Keskus toimii elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen sektorin välisessä yhteistyössä. Toimijat vastaavat yhdessä yhteiskunnan vakaviin häiriötilanteisiin varautumisesta.
– Nyt sellainen tilanne on käsillä, Jyrki Hakola sanoo HS:lle.
– Olemme Suomessa siitä onnellisessa jamassa, että olemme tehneet tätä työtä sotienjälkeisestä ajasta ja saaneet varautumista hyvälle tolalle.
Jyrki Hakolan mukaan muualla Euroopassa vastaavaa järjestelmää ei ole ollut olemassa vuosikymmeniin.
– Ruotsissa oli vielä 90-luvulla, mutta kylmän sodan päättyessä he tekivät ratkaisun, ettei sille ole enää tarvetta. Olimmeko sitten Suomessa vähän hitaita hämäläisiä ja ylläpidimme järjestelmän? Nyt saamme siitä positiivisia hyötyjä, hän sanoo.
Huoltovarmuuskeskuksen varastojen sisältö, lukumäärä ja sijainnit ovat salaisia. Niissä säilytetään tällä hetkellä esimerkiksi erilaisia tuontipolttoaineita, ruuaksi kelpaavaa leipäviljaa ja terveydenhuollon lääkkeitä ja välineitä, kuten hengityssuojaimia, joita on nyt vapautettu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä.
Polttoaineita pitää olla asetuksen mukaan viiden kuukauden kulutusta vastaava määrä ja viljaa kuuden kuukauden edestä. Suomessa viljaa on silti yleensä 12 kuukauden tarpeisiin. Terveydenhuollon välineistä ei ole pykäliä.
– Perussääntömme on se, että varastoinnilla ensisijaisesti puskuroidaan aikatekijää. Se tarkoittaa sitä, että kun voidaan käyttää valtion varastoja, voidaan ostaa lisää aikaa muihin toimenpiteisiin. Tällä hetkellä on käynnissä juuri sellainen tilanne, että markkinoilta on vaikea saada tiettyjä asioita.