Suuren valiokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Arto Satosen (kok.) mukaan heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajakausi tarkoittaa, että Suomi tulee johtamaan unionin kannanmuodostusta kaikissa merkittävissä kysymyksissä.
– Tämä koskee muun muassa Brexitiä ja maahanmuuttoon liittyviä asioita. Näyttää siltä, että myös vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen käsittely jää vielä Suomen puheenjohtajakaudelle. Me jatkamme valmistelua siitä, mihin suuntaan unionin budjettia tuolloin viedään, Satonen sanoi torstaina eduskunnan verkkolähetyksessä.
– Myös kauppapolitiikassa ja sisämarkkinoilla tapahtuu todella paljon asioita, joita Suomi vie eteenpäin yhdessä komission kanssa.
Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi ajoittuu juuri europarlamenttivaalien jälkeiseen aikaan, joten uuden komission ja sen työohjelman muodostaminen tulee viemään oman aikansa. Kaikki eduskuntapuolueet ovat osallistuneet kotimaiseen valmisteluun, ja sen yhteydessä on kuultu laajasti kansalaisjärjestöjä ja suoria yhteydenottoja.
Arto Satosen mukaan puheenjohtajamaalla on mahdollisuus nostaa esille asioita, joita halutaan voimakkaimmin mukaan EU:n päätöksentekoon.
– Kaiken lähtökohtana on monenkeskiseen ja instituutioihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän puolustaminen. Tarkoittaa sitä, että uskomme YK:n, EU:n ja IMF:n kaltaisiin instituutioihin, joiden kautta myös pienet valtiot saavat äänensä kuuluviin. Eikä niin, että vain suurvaltajohtajat päättävät kaikkien ohi. Tätä näkökulmaa myös presidentti Sauli Niinistö on pitänyt esillä puheissaan, Satonen sanoi.
Todennäköisesti ei uusia jäsenmaita
Hän toteaa, että erityisesti ihmisoikeudet, koulutusosaaminen, kansalaisten etua palveleva talouspolitiikka ja arktinen ulottuvuus nostetaan Suomen kärkiteemoiksi.
– Myös Britannian uusi rooli suhteessa EU:hun pitää määritellä. Tämä tulee viemään paljon aikaa myös puheenjohtajakautemme aikana.
Länsi-Balkanin maiden mahdolliset EU-jäsenyydet eivät ole Satosen mukaan ajankohtaisia vielä lähiaikoina. Hän huomauttaa, että maiden kehityksellä on joka tapauksessa merkitystä muun Euroopan kannalta.
– Suomesta käsin voi olla vaikea ymmärtää tämän laajempaa merkitystä. On kyse siitä, kiinnittyvätkö maat EU:hun kumppani- tai hakijamaina ja jatkavat sillä polulla, vai katsovatko ne jatkossa Venäjän tai Kiinan suuntaan. EU-puheenjohtajamaista Romania ja Itävalta ovat pitäneet tätä kysymystä esillä, Arto Satonen sanoi.
Länsi-Balkanin maiden suurimmat haasteet liittyvät edelleen hallinnon tehokkuuteen ja korruption vähentämiseen.
– En pidä realistisena, että Suomen pj-kaudella tulisi uusia jäsenmaita, mutta nämä prosessit ovat kesken ja niitä varmasti edistetään, Satonen sanoi.
LIVE klo 10: Kysy Suomen EU-puheenjohtajakaudesta! Ennakkokysymyksiä on tullut mukavasti, kiitos niistä. Suoran lähetyksen aikana voi kysyä tunnisteella #eduskuntaEU. pic.twitter.com/d0KkVAtuce
— SuomenEduskunta (@SuomenEduskunta) January 24, 2019