”Arpa lankesi minulle ihanasta maasta”

Puhemies Paula Risikon mukaan veteraanien ja jälleenrakentajien sukupolvi loi pohjan Suomen menestykselle.

– Joka viides 18–40 vuotias sotaan osallistunut mies jäi palaamatta, joka neljäs sai pysyvän vamman ruumiiseensa tai sieluunsa, eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) toteaa.

Risikko piti puheenvuoron Seinäjoella Törnävän kirkossa kaatuneitten muistopäivän tilaisuudessa. Hänen puheensa on julkaistu eduskunnan sivuilla.

– Maa, meri, ilma. Kaatuneitten muisto on kaikkialla ympärillämme: maana jalkojemme alla, merenä Suomenlahdella, ilmana peltojen yllä. Muisto on usein läsnä poissaolona. Katsomme vanhoja valokuvia ja huomaamme niistä jonkun, joka ei koskaan palannut rintamalta kotiin.

– Katsomme ylös kunnioituksesta kaatuneita kohtaan, uskosta kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja toivosta ikuiseen elämään. Sankarihautojen luona psalmin sanat tulevat todeksi: ’arpa lankesi minulle ihanasta maasta’, Risikko sanoi.

Puhemies nosti esiin kouluhallituksen tarkastajan kirjoittaman raportin kesältä 1918. Tarkastaja oli huomannut lasten lakanneen juoksemasta ja leikkimästä.

– Leikkiin ei ollut aikaa, lapset joutuivat tekemään töitä ja etsimään ruokaa pientareilta ja teiden varsilta. Tätä kuvaa vasten ymmärrämme hyvin, kuinka harvinaista on ollut Suomen kehitys. Viimeisten kansainvälisten arvioiden mukaan Suomi on nykyisin maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille, maamme lapsilla on maailman kolmanneksi turvatuin lapsuus, suomalaiset 15-vuotiaat teinit ovat kolmanneksi tyytyväisimpiä elämäänsä, Risikko totesi.

– Tästä kehityksestä voimme kiittää veteraanien ja jälleenrakentajien sukupolvia. Sodan jälkeen tämä maa rakennettiin uudeksi. Rakentamiseen tarvittiin betonia ja terästä, mutta vielä enemmän ehkä kuitenkin ajatuksia, lähimmäisenrakkautta ja velvollisuudentunnetta. Nämä sukupolvet rakensivat Suomen idean: ajatuksen maasta, jossa kaveria ei jätetä, periksi ei anneta, koti on tärkeä, kukaan ei ole toista arvokkaampi, yrittämällä pärjätään.

Mainos