Eduskunnan väittelyssä opposition vaihtoehtobudjetista päästiin keskiviikkoillalla määrittelemään talouskäsitteiden sisältöä.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) totesi Suomen elvyttäneen 40 miljardilla eurolla kuuden vuoden aikana.
”Elvytys on tarkoitettu äkillisiin suhdannemuutostilanteisiin. Nyt meillä on huikea elvytys ollut koko ajan päällä kuusi vuotta, ja näin ei voida tietysti pysyvästi jatkaa”, Kimmo Sasi sanoi.
Tämän jälkeen vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki syytti kokoomusta demagogiikasta eli kansankiihottamisesta.
”Kaksi keskeistä talouspoliittista ja taloustieteellistä väärinkäsitystä, joita kokoomus nostaa koko ajan esille: ensimmäinen on se, että valtiontalous on kuin kotitalous, ja toinen väärinkäsitys, jonka edustaja Sasi nosti täällä esille, on se, että alijäämä olisi yhtä kuin elvyttäminen. Tällä logiikalla koko Euroopan suurin elvyttäjä taitaisi olla Kreikka”, Paavo Arhinmäki sanoi.
Arhinmäki syytti kokoomuksen ryhmäjohtaja Arto Satosta valtiontalouden ja henkilökohtaisen talouden rinnastamisesta. ”Hän on täysin väärässä”.
Satonen oli aiemmin todennut, että ”vain ja ainoastaan suomalaisen työn kansainvälistä kilpailua parantamalla tämä asiaa ratkeaa, ei sillä, että velkaantuneelle sanotaan, että ota lisää velkaa. Ei sillä kenenkään henkilökohtainen talous parane, ei parane myöskään sillä, että eniten elvyttänyt valtio lähtee edelleen elvyttämään, vaan pitää saada omia tuotteita kaupaksi ja oma työ kilpailukykyiseksi”.
Alijäämä on elvytystä
Paavo Arhinmäki huomautti, että ensi vuoden budjetti on pienempi kuin tämän vuoden budjetti eli ”sehän on vähentävä, ei elvyttävä, kun valtion budjetti pienenee”. Hänen mukaansa Ruotsi on panostanut infrainvestointeihin, joilla luodaan työtä.
”Niillä luodaan kasvua ja niillä huolehditaan siitä, että tulevaisuudessa meillä yritykset pystyvät toimimaan. Nämä kaksi väärää käsitystä, kotitalous on sama kuin valtiontalous ja alijäämä on sama kuin elvytys, korjatkaa nyt. Kyllä te, edustaja Sasi tiedätte, että nämä eivät pidä paikkaansa vaan ovat pelkkää demagogiikkaa”, Arhinmäki sanoi.
Keskustan Mauri Pekkarinen huusi Arhinmäen olevan oikeassa.
”Ei se alijäämä kerro aina sitä elvytystä. Jos tällä tavalla mitataan elvytystä, niin Saksa oli 2000-luvun ensimmäisten vuosien aikaan Euroopan ylivoimaisesti ylivoimaisin, suurin elvyttäjä, ja sitähän se käytännössä ei kuitenkaan nyt ihan ollut”, Mauri Pekkarinen sanoi puheenvuorossaan.
Kimmo Sasi ei ollut varsinaisesti puhunut alijäämästä mitään. Vastauspuheenvuorossaan hän kuittasi Arhinmäelle ja Pekkariselle, että ”budjetin alijäämä on elvyttämistä”.
”Sillä pidetään yllä kulutuskysyntää. Valtio ottaa lainarahaa, jonka se antaa kansalaisille kulutukseen, ja sillä edistetään kansantalouden kasvua. Mutta pitää muistaa se, että kun velka kasvaa, niin valtion tietysti pitää jossakin vaiheessa maksaa se myös pois, jolloin siinä tilanteessa joudutaan kiristämään valtion budjettia ja vähentämään elvytystä tai menemään jopa käänteiseen suuntaan. Joten tässä suhteessa on täysin selvää se, että velanotto on elvytystä”, Kimmo Sasi sanoi.
Keisarin vaatteet
Kimmo Sasin mukaan kokoomus haluaa kohdistaa valtion menot sellaisiin menoihin, joilla luodaan kasvua.
”Niitä on muun muassa edustaja (Juha) Sipilän mainitsema pienten yritysten rahoittaminen, sen turvaaminen, että ne saavat rahoitusta, jotta toiminta voi jatkua. Joissakin tapauksissa voidaan ajaa joitakin tukia, ja myöskin valtion omat hankkeet, kuten liikennehankkeet, ovat tiettyä selkeätä elvyttämistä, jota huonona aikana on syytä edistää”, Sasi totesi.
Sdp:n Kari Rajamäen mukaan ”jottei liian raju dieettipolitiikka johda täydelliseen romahdukseen, joka tulee olemaan käsittämätön massatyöttömyyden mutta ennen kaikkea myös inhimillisen laskun ja seurausten osalta, meidän on huolehdittava kysynnästä ja myös siitä, että tuotanto ja valtion panostukset tukevat selviytymistä”.
Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan eurooppalaisessa keskustelussa ovat selkeästi esillä tarpeellisen infran ja uusien investointien syntyminen ja myös rakenteelliset uudistukset.
”Tämän kaiken ikään kuin liimaa yhteen se, että taloutta halutaan pitää tasapainossa. Minusta tässä keskustelussa ei voi rajoittua pelkästään puhumaan elvyttämisestä, vaan tämä edellyttää kaikkea sitä kokonaisuutta”, Rinne sanoi.
Mauri Pekkarinen huusi tähän ”keisarilla on uudet vaatteet”.