Perustuslain mukaan oikeuskanslerilla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot. Suojelupoliisi ei kuitenkaan toimittanut apulaisoikeuskanslerille kaikkea Supon sisäistä ohjeistusta, joka liittyi apulaisoikeuskanslerin tutkimaan asiaan.
Apulaisoikeuskansleri Puumalainen tutki vuosina 2010–2013 omasta aloitteestaan, millä tavoin poliisin ulkomailla toimiviin yhdyshenkilöihin kohdistuva poliisiorganisaation sisäinen laillisuusvalvonta on järjestetty ja hoidettu.
Asian käsittelyn yhteydessä ilmeni, että suojelupoliisi jätti toimittamatta apulaisoikeuskanslerille yhdyshenkilötoimintaa koskeneen päiväämättömän ja vailla diaarinumeroa olleen ohjeen, joka olennaisesti liittyi apulaisoikeuskanslerin tutkimaan asiaan. Suojelupoliisi ei edes kertonut ohjeen olemassaolosta.
Ohje toimitettiin apulaisoikeuskanslerille vasta sen jälkeen, kun sen olemassaolo sattumanvaraisesti havaittiin oikeuskanslerinvirastossa ja ohjetta nimenomaisesti pyydettiin. Niinpä apulaisoikeuskansleri päätti tutkia Suojelupoliisin menettelyn.
Supo: ”Väärinkäsitys”
Suojelupoliisin selvityksen mukaan mainitun ohjeen kertomatta ja toimittamatta jättämisessä ei ollut kyse tietoisesta laiminlyönnistä vaan syynä oli väärinkäsitys. Suojelupoliisi oli sinänsä kertonut ohjeen olennaisesta sisällöstä. Suojelupoliisin selvityksestä ilmeni lisäksi, että Suojelupoliisi oli sen aiemmasta ilmoituksesta poiketen, antanut myös yhdyshenkilötoimintaa koskevan päivätyn ja diarisoidun ohjeen.
Selvityksen mukaan asia havaittiin, kun Suojelupoliisin arkistotoimiston henkilöstö oli vielä kertaalleen käynyt läpi viraston arkistodiaarin. Yhdyshenkilötoiminnasta vastaavat virkamiehet eivät olleet tienneet tai muistaneet viimeksi mainitun ohjeen olemassaoloa. Päiväämätön ja päivätty ohje eivät sinänsä ole keskenään ristiriitaisia.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan oikeuskanslerin tietojensaantioikeuden noudattaminen on erityisen tärkeää Suojelupoliisin kaltaisen viranomaisen kohdalla, joka käsittelee paljon valtiojärjestyksen keskeisiin etuihin ja usein samalla kansalaisten perusoikeuksiin liittyvää ei-julkista ja salaista aineistoa ja jonka julkinen valvonta on tämän vuoksi tavanomaista viranomaistoimintaa rajatumpaa.
– Jos oikeuskansleri ei saa tai ei voi luottaa saavansa laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemiansa tietoja, on kyse vakavasta asiasta, apulaisoikeuskansleri Puumalainen toteaa.
Apulaisoikeuskansleri korostaa, että päivätyn ohjeen osalta kysymys oli varsin vakavasta puutteesta Suojelupoliisin sisäisessä tiedonkulussa. Suojelupoliisi on sanonut ryhtyvänsä toimenpiteisiin arkistonsa ja sisäisen tiedonkulkunsa paremmaksi järjestämiseksi.
Apulaisoikeuskansleri napauttaa, että ”Suojelupoliisissa näyttää olevan ilmeinen tarve ryhtyä näihin toimiin”.