Apaja-hanketta vetää taloustieteen professori Petri Ollila Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa kyseessä on kalan välityskulttuurin muutos. Hankkeen päätyttyä ohjelma ja sen ylläpito siirtyvät kalastajille.
Apaja on suunniteltu kalastajayhdistysten ja -osuuskuntien käyttöön ammattiostajille eli ravintoloille ja kaupoille. Jatkossa mahdollisia ovat myös työyhteisöjen ja ruokapiirien kimppatilaukset. Pienin tilattava erä on viisi kiloa kalaa tai mätiä.
Satamahuutokauppa on maailmalla yleinen ja perinteinen tapa myydä kalaa. Uutta Suomen sähköisessä huutokaupassa on se, että kaloja ei tarvitse lähteä viemään minnekään myytäväksi, eikä ostajan tarvitse mennä kauppapaikalle etsiskelemään.
Verkkohuutokaupassa ostaja näkee kalastajan, myynnissä olevan kalalajin ja -määrän, pyyntitavan ja -alueen, kalaerän kalojen keskipainon ja pyydystysajan. Tilauksia tiedossa olevista kalantarpeista voidaan välittää kalastajille jo ennen pyyntiin lähtöä. Tarjouksenkin voi tehdä ennakkoon.
Saatuaan pyydykset vedestä, kalastaja lähettää veneestään meklarille tekstiviestin saaliistaan, tiedot kirjautuvat huutokaupan taulukkoon. Ostajat päivystävät tietokoneen ääressä pari tunnin aikana iltapäivällä. Huutokauppa toimii laskevan hinnan menetelmällä. Ostaja painaa Osta -nappia, kun hinta on laskenut hänen haluamalleen tasolle, jollei joku muu ole ehtinyt ensin.
Ostaja ja myyjä saavat viestillä tiedot tehdystä kaupasta. Huutokaupan jälkeen meklari tekee kalaerien lähetyslistat, keräilylistat ja voi hoitaa myös laskutuksen. Kalastaja alkaa sitten valmistella kalaa tilattuun muotoon. Ostajan tarpeiden mukaan ne voidaan fileoida, ottaa nahat pois, nyppiä ruodottomiksi ja pakata eripituisille kuljetusmatkoille. Kalat toimitetaan ostajalle seuraavana aamuna.
Suomessa on noin 700 ammatikseen kalastavaa yrittäjää. (Lähde: Ruokatieto)