– Kasvupanostukset ovat tervetulleita, joskin niitä olisi voinut tehdä rohkeammin. Tuloverotus kannattelee pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Rakenneuudistuksilla kyettiin pienentämään välittömiä sopeutustoimia, arvioi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.).
Hän katsoo ohjelman osoittavan, että hallitus haluaa tehdä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
– Leikkauspäätökset ovat rajuja, joskin ennakoituja. Ne iskevät kipeästi keskituloisiin palkansaajiin kuten kaikkiin väestöryhmiin. Leikkauksia olisi voinut jaksottaa pidemmälle aikavälille. Työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta on myönteistä, että eläkeratkaisu pitää eikä yleissitovuuteen kajota työllistämisen esteiden helpottamiseksi, Palola toteaa.
– Paikallista sopimista voidaan kehittää pitäen kiinni yleissitovuudesta. Työttömyysturvaa remontoidaan kolmikantaisen valmistelun kautta, hän jatkaa.
Työllisyyden ja Suomen kilpailukyvyn parantaminen on hallituksen tärkein ponnistus.
– Työ on hyvinvoinnin perusta ja työttömyys siitä aiheutuvine kustannuksineen sen pahin nakertaja. STTK:lla on valmius keskustella yhteiskuntasopimuksesta, jos tavoitteena on tasapainoinen ja kohtuullinen ratkaisu, Palola sanoo.
Hänen mukaansa STTK ei kuitenkaan hyväksy yksipuolisia esityksiä esimerkiksi työaikojen pidentämiseksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä on säilytettävänä keinona pidentää työuria.
Työelämän kehittäminen on jatkossakin tehtävä kolmikantaisesti.
– Uudistuksissa jouston ja turvan on oltava tasapainossa. Hallituksen halu kehittää muutosturvaa on myönteistä työttömien nopeamman työllistymisen kannalta. Koeaikakikkailua ja perusteettomia pätkätöitä STTK ei hyväksy, Palola paaluttaa.
Palolan mukaan STTK on tyytymätön osaamiseen ja koulutukseen liittyviin leikkauspäätöksiin.
– Kun koulutuksesta leikataan, leikataan tulevaisuudelta. Suomen nousu ja kilpailukyky rakentuvat osaavan ja koulutetun henkilöstön varaan. Osaaminen on parasta muutosturvaa, hän sanoo.
Rakenneuudistusten osalta STTK pitää hyvänä, että sote-ratkaisu on vihdoin tehty.