Antti Kurvinen: Vastakkainasettelulla pystyy saamaan pikavoittoja

Keskustan ryhmäjohtajan mukaan parannusta saa vain kompromissien kautta, joita voi joskus kutsua lehmänkaupoiksi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan tämän vuoden tärkein kysymys ihmiskunnan, isänmaan ja keskustan osalta on: yhtenä joukkueena samassa veneessä vai kahtia jakautuneena?

– Keskustan eduskuntaryhmän vastaus kysymykseen vastakkainasettelu vai yhteinen pöytä on selvä: yhdessä eteenpäin samassa veneessä, Antti Kurvinen sanoi puheessaan keskustan eduskuntaryhmän talvikokouksessa Helsingissä.

Hänen mukaansa syy on yksinkertainen.

– Vastakkainasettelulla pystyy saamaan pikavoittoja. Hätkäyttämällä pystyy saamaan isoja otsikoita. Mitään kestävää niillä ei kuitenkaan saa aikaan. Pikavoitot lämmittävät hetken, mutta sulavat yhtä nopeasti kuin lumi Mannerheimintiellä. Isotkin otsikot tulevat ja menevät, Kurvinen perusteli.

Kurvisen mukaan kansankiihottamisessa ja vastakkainasettelussa ei ole mitään uutta, sillä ”läpi historian kannatusta ja valtaa on saanut pelkoa ja vihaa lietsomalla”.

Poimintoja videosisällöistämme

– Politiikassa pysyvää parannusta saa aikaan vain asioista neuvottelemalla, niistä sopimalla ja yhteistyötä tekemällä. Kompromissien kautta. Niitä joskus voi sanoa lehmänkaupoiksi. Olennaista on, että tulee tulosta. Ja tulosta on tullut, Kurvinen katsoo.

Hänen mukaansa hallituksen politiikka on tästä hyvä osoitus. Kurvinen listaa muun muassa teollisuuden sähköveron alentamisen, kunnille on annettu suuret tuet ihmisten peruspalveluihin ja koulutuspaikat maakuntiin.

Kurvinen nostaa esille myös kotihoidontuen pelastamisen leikkaussuunnitelmilta.

– Keskusta on ajanut hallituksessa mittavia korona-tukia yrityksille, jotta massatyöttömyys ja 90-luvun laman traaginen konkurssiaalto vältettäisiin. Erityisesti olemme vahtineet, että myös maaseutuelinkeinot ovat saaneet kustannustukea, Kurvinen kertoi.

Kurvisen mukaan nämä ovat syitä, miksi keskusta on hallituksessa mukana.

– Kaikessa ei ole onnistuttu, mutta ilman Keskustaa hallituspolitiikka olisi monessa asiassa ollut toisenlaista. Toisaalta juuri mitään emme olisi yksin saaneet aikaan. Ei politiikan tarkoituksena ylipäätään voi olla loputon eripura. Politiikan tarkoitukseksi pitää palauttaa ihmisten asioiden hoitaminen, Kurvinen totesi.

Mainos