Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan keskustan kynnyskysymykset ovat hallitusohjelmassa ja ne ovat voimassa, jos hallitusohjelmaa noudatetaan.
– Nämä kymmenen kynnyskysymystähän keskusta asetti hallitusneuvotteluja varten, ja ne olivat ehtona, että me voimme hallitukseen mennä. Ne ovat hallitusohjelman sisällä. Jos hallitusohjelmaa noudatetaan, niin silloinhan ne ovat totta kai voimassa, Antti Kurvinen sanoo Verkkouutisille.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen lähetti tänään perjantaina keskustan puoluekokoukseen Ouluun terveisiä. Mykkänen kysyi, ovatko keskustan hallitukseen menolle asettamat kynnyskysymykset vielä voimassa.
Keskustan yhtenä kynnyskysymyksenä oli, että sitoudutaan 75 prosentin työllisyysasteeseen ja että Suomen julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.
Kurvinen sanoo pitävänsä Mykkäsen avausta ”pikkunäppäränä”.
– Osoittaa vain, kuinka hukassa kokoomus on oppositioasemassaan, Kurvinen sanoo.
– Tuossa on koukku tietysti siinä, että julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä, se varmaan on mahdotonta, eikä kokoomuskaan sitä aja, koska koronahan sekoitti kaiken, Kurvinen jatkaa.
75 prosentin työllisyysastetta tavoiteltava
Keskusta asetti kynnyskysymyksekseen myös sen, ettei hallitus kiristä yrittäjien ja yritysten verotusta.
Kurvinen toteaa, että valtio on ottanut parikymmentä miljardia euroa velkaa, jotta ”suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja on saatu pelastettua”.
– Itse asiassa kokoomus esitti keväällä vielä enemmän velanottoa. Joka kerta, kun tuli yritystuki ja infrapanostus, he esittivät muutaman kymmenen miljoonaa enemmän.
Kurvisen mukaan hallitus sopii budjettiriihessä syyskuun puolivälissä toimista, jotka tuovat 30[nbsp]000 uutta työpaikkaa Suomeen.
– Sen jälkeen hallitus sopii toimista, joilla saadaan enemmän kuin 60[nbsp]000 (työllistä). Kyllähän sitä 75 prosenttia pitää tavoitella ja tulevaisuudessa vielä korkeampaakin (työllisyysastetta).
Kurvinen toistaa, että kynnyskysymykset ovat hallitusohjelmassa ja hän sanoo keskustan odottavan, että hallitusohjelman mukaan edetään.
Kurvinen ei halua arvioida, kuinka paljon hallituksen pitäisi korottaa tavoitettaan 60[nbsp]000 työllisestä. Hän sanoo, ettei pidä rakentavana sitä, että hän lähtisi tässä vaiheessa määrittelemään tarkkaa lukua.
– Vaalikauden kokonaistavoitteen pitäisi olla yli 60[nbsp]000. Nyt kun on otettu takapakkia koronan takia, tavoitteen pitää olla enemmän.
Kurvisen mukaan hallitus asettaa uuden tavoitteen myöhemmin kuluvana syksynä tai talvena, ei siis vielä budjettiriihessä.
– Budjettiriihessä puolentoista viikon päästä sovitaan 30[nbsp]000 uutta työpaikkaa tuottavista toimista.
Tasapainottamisessa katsottava vuoteen 2030
Talouden tasapainottamista täytyy Kurvisen mukaan katsoa kymmenen vuoden perspektiivillä.
– Korona aiheuttaa sellaisen velkaantumisen koko Euroopassa, sellaisen työttömyyden ja murroksen, että pitää katsoa vuoteen 2030 ja siihen asettaa askeleita, että tällä vaalikaudella tietyt tunnusluvut ja siitä eteenpäin.
Kurvinen jättää tarkoituksella määrittelemättä, mitä tunnuslukuja seurataan.
– Kyllä kokoomus itsekin tietää, että vuoteen 2023 mennessä Suomen julkista taloutta ei tasapainoon varmaan pystykään saamaan koronan takia. Ilman koronaa olisi saatu. Tämä menee uusiksi, Kurvinen toteaa.
Jos kokoomus asettaa ”kovaksi tavoitteeksi” talouden tasapainottamisen vuoteen 2023 mennessä, Kurvinen vaatii kokoomusta kertomaan, mistä leikataan.
– Eikä esittää toimia, joilla lisätään menoja. Viimeisin kokoomuksen menoautomaatti oli heidän niin sanottu työllisyysohjelmansa. Se olisi maksanut 180[nbsp]000 euroa per työpaikka. Kyllä vaan velkapommi kasvaa, Kurvinen naurahtaa.
Kurvinen viittaa hintalapulla kokoomuksen esittämiin miljardin euron tuloveronkevennyksiin, jolla luotaisiin puolueen mukaan 6[nbsp]000 työpaikkaa. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on laskenut yhden työpaikan hinnaksi 180[nbsp]000 euroa.