Yhdysvaltain sotilaallisella läsnäololla Euroopassa on vakauttava vaikutus, arvioi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)
– Tämä koskee myös Itämeren aluetta. Yhdysvaltojen läsnäolo ylipäätään on myönteinen asia Euroopan kannalta. Tilanteeseen saattaa tietenkin tulevaisuudessa tulla muutoksia, ministeri Kaikkonen sanoo Verkkouutisille.
USA:lla on oma roolinsa Naton keskeisimpänä sotilaallisena toimijana. Yhdysvaltain sotilaallinen kyky on osa liittokunnan puolustuksen uskottavuutta.
Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen ilmapiiri on kiristynyt vuonna 2014 alkaneen Ukrainan kriisin myötä. Tämä on lisännyt jännitteitä myös Suomen lähialueilla. Nato on lähettänyt joukkoja Puolaan ja Baltian maihin vastatakseen kasvavaan huoleen Venäjän vallattua Krimin niemimaan.
Presidentti Donald Trump on kovistellut toistuvasti muita Nato-maita ja korostanut niin sanotun taakanjaon tarvetta. Trumpin mukaan jäsenmaiden puolustusmenojen pitäisi olla kaksi prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
– Yhdysvalloista on aika ajoin sanottu, että Euroopan pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, ministeri Kaikkonen muistuttaa.
– Tämäntapaisia ajatuksia meillä on Euroopassakin. Esimerkiksi Suomi tukee sitä, että eurooppalaista puolustusyhteistyötä syvennetään. Tässä ollaan joitakin askeleita ottamassa tulevaisuudessa.
Puolustusalan tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen panostetaan EU:n tasolla tulevaisuudessa entistä enemmän.
Puolustustutkimuksen valmistelutoimi ja Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma ovat valmisteilla olevan Euroopan puolustusrahaston esivaiheita.
Kyseessä on EU:n budjetista rahoitettava ohjelma, jonka on määrä käynnistyä vuonna 2021. Rahaston tavoitteena on lisätä Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovaatiokapasiteettia.
– EU ei toivo, että Yhdysvallat vähentäisi sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa, mutta USA tekee omat päätöksensä. Ei tässä ole mitään äkkimuutoksia näköpiirissä, ministeri Kaikkonen toteaa.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa on omiaan lisäämään turvallisuutta. USA:lla on paljon resursseja ja sotilaallisia kykyjä.
– EU:n arvio lähtee tältä pohjalta. EU ja Yhdysvallat ovat perinteisesti tehneet tiivistä yhteistyötä puolustuksen ja turvallisuuden lisäksi myös muilla aloilla.
”Suuressa joukossa voimaa”
Ministeri Kaikkonen korostaa EU:n olevan Suomelle kaiken muun ohella myös turvallisuuspoliittinen valinta. EU:n Lissabonin sopimukseen on kirjattu keskinäinen avunantovelvoite.
– Suuressa joukossa on voimaa, ja unioni on kollektiivi. Olemme sopineet yhdessä, että toisia autetaan tarvittaessa. Kyllä EU on jo olemassaolollaan myös turvallisuuspoliittinen valinta, hän linjaa.
Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Natojäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen”.
Ministeri Kaikkonen muistuttaa, että Nato-jäsenyys ei nauti kansan keskuudessa kovinkaan suurta kannatusta eikä tarvetta suurelle puolustuspoliittiselle linjanmuutokselle ole.
– Muutenkin on arvioitu, että tämä nykyinen Suomen ja Ruotsin linja, jossa kumpikaan maa ei kuulu sotilasliittoihin mutta tehdään tiivistä yhteistyötä EU-tasolla ja Naton kanssa, on ollut omiaan vakauttamaan Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristöä.
– Toisaalta Suomessa on lähdetty siitä, että on haluttu pitää sekin mahdollisuus olemassa, että jos joskus haluamme arvioida tilannetta toisin, niin Nato-jäsenyyden hakeminen on omissa käsissämme.
USA oleellinen kumppani
Suomi on integroitunut tiiviisti erilaisiin läntisiin turvallisuus- ja puolustusratkaisuihin.
Puolustusvoimat osallistuu vuosittain noin 80–90 kansainväliseen harjoitukseen ja koulutustapahtumaan. Harjoituksista pääosa tehdään yhdessä EU:n, Naton tai muiden pohjoismaiden kanssa.
Puolustusvoimat osallistuu myös Naton kumppanuustoimintaan ja yhteistyöhön. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen. Suomi on edistyneenä kumppanimaana mukana Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyössä.
Suomi on lisäksi allekirjoittanut kahden- ja monenvälisiä kansainvälisiä sopimuksia, yhteisymmärryspöytäkirjoja, puitejärjestelyitä sekä aiejulistuksia, jotka koskevat puolustusyhteistyötä.
Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Ministeri Kaikkosen mukaan myös Yhdysvallat on oleellinen kumppani.
– Tämän lisäksi on erilaisia eurooppalaisia turvallisuusyhteistyökuvioita, kuten Britannian johtama Joint Expeditionary Force (JEF), johon Suomi kuuluu, hän muistuttaa.
JEF on kansainvälinen kriisinhallintaan keskittynyt nopean toiminnan joukko.
– Kyllä Suomi on hyvin tiiviisti integroitunut läntisiin puolustusyhteistyörakenteisiin. Näin on toimittu, koska sen on katsottu vahvistavan Suomen kansallista puolustusta, ministeri Kaikkonen sanoo.
– Varmasti osa näistä puolustusyhteistyökuvioista saattaa syventyä lähivuosien aikana.
Askelia on otettu eniten Suomen ja Ruotsin yhteistyössä, ja askelia otetaan varmasti lisää myös tulevaisuudessa.
– Myös EU-yhteistyö on syvenemässä, mutta nämä ovat aika hitaita prosesseja, joten en odota nopeita muutoksia.
– On kuitenkin oleellista muistaa lähtökohta, jonka mukaan Suomella itsellään on vastuu omasta puolustuksestaan. Kansainväliset yhteistyökuviot vahvistavat tätä.