”Ukrainan kriisi, Lähi-idän vaikeutunut tilanne, pakolaisvirta ja lisääntynyt jännite myös Itämeren alueella ovat tästä esimerkkejä”, Antti Kaikkonen totesi haastavasta tilanteesta eduskunnan ulkopolitiikan ajankohtaiskeskustelussa pitämässään puheenvuorossa.
Kaikkosen mukaan kansainvälisen oikeuden ja sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän puolustaminen on entistä ajankohtaisempaa.
”YK täyttää tällä viikolla 70 vuotta. Maailmanjärjestön toimintakyky vaihtelee, mutta se on silti täysin välttämätön ja korvaamaton väline maailman kriisien ratkaisussa”, Kaikkonen sanoi.
Hän korosti puheessaan YK:n lisäksi myös Etyjin, Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin rooleja vaikuttamiskanavina kansainvälisessä yhteistyössä sekä muistutti transatlanttisen ja pohjoismaisen yhteistyön tärkeydestä.
Yhteistyö kehittyy
”Suomen pohjoismainen identiteetti on edelleenkin Suomen kansainvälisen aseman korvaamaton kulmakivi. Sen turvallisuuspoliittinen merkitys on kirkastunut viimeaikaisten tapahtumien kuten Ukrainan kriisin valossa. Venäjän aktivoituminen on noteerattu kaikissa Pohjoismaissa”, Kaikkonen sanoi.
Antti Kaikkonen totesi Pohjoismaiden jakavan hyvin samankaltaisen käsityksen turvallisuuden edellytyksistä ja haasteista.
”Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen yhteistyö ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on myötätuulessa. Sillä on molempien maiden kansalaisten ja hallitusten vahva tuki. Olennaista on laajentaa konkreettista yhteistyötä asteittain sulkematta etukäteen mitään muotoja yhteistyön ulkopuolelle.”
Kaikkonen sivusi myös Ruotsin Nato-jäsenyyttä, muistuttaen sen kannatuksen kasvaneen. Tästä huolimatta Ruotsin nykyinen hallitus ei aio hakea Nato-jäsenyyttä.
”Ruotsalaisia myös kiinnostavat Suomen ratkaisut ja on tärkeää, että pidämme turvallisuuspoliittisen keskusteluyhteyden tiiviinä. Moni ajattelee, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisten ratkaisujen tulisi kulkea käsi kädessä”, Kaikkonen luonnehti.
Ukrainaa ei saa unohtaa
Antti Kaikkonen totesi maailmanpolitiikan katseen olevan tällä hetkellä Syyriassa. Hänen mukaansa esimerkiksi Pariisissa joulukuussa järjestettävä ilmastokokous tai myöskään Ukrainan tilanne eivät kuitenkaan saa jäädä sen varjoon.
Ukrainan kriisiin on Kaikkosen mukaan vaikutettava diplomaattisin keinoin.
”Tämän puolesta on tehtävä työtä myös suomalaisten ja venäläisten poliitikkojen kahdenvälisissä keskusteluissa”, Kaikkonen sanoi.
Hänen mukaan myönteisin uutinen Ukrainasta pitkään aikaan on se, että tulitauko Itä-Ukrainan separatistijoukkojen ja Ukrainan armeijan välillä on pitänyt syyskuusta alkaen.
Lähi-idän tilannetta Kaikkonen taas kuvasi huolestuttavaksi.
”Syyrian tuhoisa sisällissota jatkuu ja Venäjän sotilaallinen toiminta (syyrian presidentin) Bashar al-Assadin hallinnon tukemiseksi on lisännyt asetelmaan uuden moniulotteisen elementin. ISIL (nimitys myös ISIS-nimellä tunnetulle jihadistijärjestölle) uhkaa alueellista vakautta jo laajemminkin kuin vain Syyriassa ja Irakissa”, Kaikkonen totesi.
”Syyria ja Irak ovat Eurooppaa koettelevan pakolaiskriisin kannalta keskeisiä lähtömaita. Afganistanin edelleen jatkuva sisällissota on lisännyt Eurooppaan pyrkivien afgaanien määrää ja myös Afrikasta Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt korkeana”, hän sanoi.
Kaikkosen mukaan kestävä ratkaisu pakolaiskriisiin syntyy vain siten, että kriisialueiden tilanne saadaan rauhoitettua. Tässä kansainvälisen yhteisön on hänen mielestään otettava entistä vahvempi rooli.
”Viisas ulkopolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa.”