– Siihen tarvitaan myös kovaa turvallisuutta. Maanpuolustusta. Puolustusvoimia. Kokonaisturvallisuusajattelua. Maanpuolustushenkeä, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi puoluekokouksen poliittisessa katsauksessaan lauantaina Tampereella.
Hänen mukaansa keskusta haluaa kaikki suomalaiset mukaan turvallisuustalkoisiin ja kutsunnat koko ikäluokalle.
– Tämä uudistus oli yksi asia, jonka laitoin liikkeelle puolustusministerikaudellani. Hanke on valmistelussa ja etenee.
Kaikkosen mukaan keskusta haluaa kehittää maanpuolustusvelvollisuutta.
– Turvallisuustalkoiden yksi osa on uusi koko ikäluokkaa koskeva palvelusvelvollisuus. Koko ikäluokkaa koskevat tulevaisuuskutsunnat toteutetaan ensin tämän vuosikymmenen lopulla. Keskustan tavoitteena on, että seuraava askel on 2030-luvulla yleinen koko ikäluokkaa koskeva palvelusvelvollisuus.
Myös siviilipalvelus uudistetaan tukemaan kokonaisturvallisuutta, Kaikkonen lisäsi.
Hän sanoi ”olevan selvää, että tulemme panostamaan voimakkaasti maanpuolustukseen tulevan kymmenen vuoden aikana”.
– Myös keskusta on tähän sitoutunut, Kaikkonen vakuutti.
Hän korosti, että muistakin yhteiskunnan perustehtävistä on samalla pidettävä huolta.
– Myös terveyspalvelut ja vanhustenhoito pitää turvata. Emmekä suostu ajamaan alas koulutusta. Poliisi, pelastustoimi ja sisäinen turvallisuuskin tarvitsee resurssinsa.
Ruoka on myös turvallisuuspolitiikkaa
Kaikkonen totesi, että turvallisuus on myös sitä, että kriisin hetkellä maa seisoo omilla jaloillaan.
– Ruoka on mitä kovinta turvallisuuspolitiikkaa. Siksi keskustan tavoitteena on 100 prosenttinen omavaraisuusaste ruoantuotannossa. Eilen laitoin täältä hiukan terveisiä kokoomuksen suuntaan. Ehkä tasapuolisuuden vuoksi sana myös demareiden suuntaan.
– Olen pistänyt merkille, että sosialidemokraattien ajatuspajan raportissa pohdittiin maataloustukien roisia uudelleen jakoa. Ja näyttääpä maatalous löytyvän demareiden säästölistaltakin, hän jatkoi.
Kaikkonen totesi, että ”jos keskustan kanssa yhteistyötä joskus ajattelee tekevänsä, on hyvä muistaa se, että keskusta on Suomessa se puolue joka puolustaa kotimaista maataloutta ja ruuantuotantoa.
– Kotimaista ruokaa ei kannata nähdä kulueränä tai ympäristöhaittana tälle maalle. Pikemminkin henkivakuutuksena. Että sellaisia terveisiä.
Talouteen uusi suunta
Kaikkosen mukaan tällä hallituskaudella talouskasvu on jäänyt liian heikoksi, työttömyydessä olemme nousseet koko EU:n korkeimmalle tasolle ja velkaantuminen on jatkunut.
– Eikä kyse kasvun suhteen itse asiassa ole yksinomaan tästä vaalikaudesta. Finanssikriisistä lähtien reippaampaa kasvua on ollut vain pääministeri (Juha) Sipilän kaudella. Silloin, kun maassa edellisen kerran oli keskustalainen pääministeri.
Siksi Kaikkosen mukaan seuraavan vaalikauden tärkeimpiä kysymyksiä on, miten Suomen julkinen talous tervehdytetään tavalla, joka ei sammuta kasvua vaan varmistaa sen?
– Tällä tietoa ensi vaalikauden nettomääräinen sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Luku tarkentuu, mutta suunta on selvä. Vuoteen 2031 mennessä tarvittava nettosopeutus on mittaluokaltaan kaksinkertainen nykyisen hallituksen tekemisiin verrattuna.
Keskustajohtaja toteaa, että tähän ei riitä enää yksittäinen korjausliike.
– Tarvitaan suunnanmuutos, jolla menot saadaan pysyvästi ja kestävästi alhaisemmalle tasolle. Tarvitaan yhteiskunnallinen uudistusohjelma.
Kaikkosen mukaan keskusta esittelee tarkemman sopeutuslistansa lähempänä eduskuntavaaleja.
– Se on työn alla, ja haluamme tuon työn tehdä huolella. Mutta periaatteemme on jo nyt hyvä tehdä selväksi.
Puheenjohtaja paaluttaa, että ”keskusta ei ole mukana hallituksessa, joka ei sitoudu julkisen talouden tervehdyttämiseen”.
– Odotamme samaa selkeyttä myös kokoomukselta, SDP:ltä, perussuomalaisilta ja muilta puolueilta. Rakennetaanko seuraava hallitus parlamentaarisesti sovitun velkajarrun mukaisesti vai jätetäänkö ovi auki velkavenkoilulle?
– Tämä kysymys ansaitsee selvän vastauksen ennen vaaleja, ei vasta niiden jälkeen, Kaikkonen lisäsi.