Entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) muistelee Ilta-Sanomien haastattelussa syksyä 2021, jolloin Suomi oli saanut huolestuttavaa tiedustelutietoa Venäjän aikomuksista. Hänen mukaansa puolustushallinnossa rakennettiin monenlaisia skenaarioita erilaisten tilanteiden varalle.
Kaikkonen kertoo seuranneensa huolestuneena Venäjän presidentti Vladimir Putinin joulukuussa 2021 pitämiä uhmakkaita puheita, jotka olivat aiempaa synkempiä.
– Se ei todellakaan kuulostanut hyvältä. Se oli itselleni sellainen keskeinen merkkipaalu tässä prosessissa. Kyllä silloin syntyi kysymys siitä, pyrkiikö Venäjä estämään myös Suomen mahdollisuudet liittyä Natoon, entinen puolustusministeri muistelee Ilta-Sanomille.
Kaikkosen mukaan Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan muutti voimakkaasti kansalasmielipidettä Naton suhteen.
– Varsin pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen oli sanomattakin selvää, että Suomen täytyy mennä Naton suuntaan, Kaikkonen toteaa.
Kaikkosen mukaan ensimmäiset viikon hyökkäyksen jälkeen olivat herkkää aikaa, mutta tiedustelutietojen ja tilannekuvan mukaan ei ollut välitöntä sotilaallista uhkaa.
Venäjän hyökkäys nosti pinnalle myös kysymyksen Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisesta ja Maarianhaminassa sijaistsevan Venäjän konsulaatin lakkauttamisesta. Ulkoministeriö valmistelee asiasta selvitystä ja julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan selvitys puoltaisi nykytilanteen säilyttämistä. Kaikkosen mukaan tilanne on mielenkiintoinen.
– Ei Ahvenanmaan konsulaatilla isompaa sotilaallista merkitystä ole, mutta kyllähän se vähän tämmöinen historian kummajainen on, Kaikkonen puntaroi.
Venäjän jatkuvaa ydinaseilla uhittelua Kaikkonen pitää ”synkkänä ja surullisena”. Hänen mukaansa kyse on pelottelusta, jolla Venäjä yrittää vähentää länsimaiden halukkuutta tukea Ukrainaa. Hän varoittaa tuen loppumisen seurauksilla.
– Jos länsimaiden tuki Ukrainalle loppuu, niin Venäjä voittaa sodan. Jokainen voi päätellä, että mitä siitä seuraa seuraavaksi, Kaikkonen toteaa.