– Suomi ei koe välitöntä sotilaallista uhkaa Venäjältä. Otamme kuitenkin sijaintimme sotilasliiton rajalla ja suurvallan naapurina huomioon puolustuksemme kehittämisessä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo Ruotuväki-lehdelle.
Venäjän sotilaallinen toiminta Itämerellä on lisääntynyt viime vuosina.
– Suomi on jatkuvasti ylläpitänyt puolustuskykyään, kylmän sodan päättymisestä huolimatta, ja myös kehittää sitä jatkossa, Kaikkonen toteaa.
Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle, sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset.
– Turvallisuustilanteen muuttuessa puolustusvoimat ylläpitää tarvittavaa toimintavalmiutta, Kaikkonen sanoo.
Hallitus aikoo asettaa parlamentaarisen komitean asevelvollisuuden kehittämistä varten. Iso osa ikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Sen pitää Kaikkosen mielestä jatkossakin olla Suomen puolustuksen kulmakivi.
Kaikkosen mukaan puolustuksen kannalta ei tarvita äkkinäisiä liikkeitä. Hän korostaa suomalaisen puolustusjärjestelmän olevan kansainvälisesti arvostettu.
– Pidän tärkeänä, että nykyisen kaltainen asevelvollisuuden pohja säilyy. Suomi on maantieteellisesti iso maa, laaja reservi tarvitaan jatkossakin.
Kertausharjoitusten määrää on tarkoitus nostaa hallituskauden aikana noin 20 prosentilla.