Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan hallituspuolueiden välillä on painotusero tuloverotuksen keventämisestä.
– Olen ymmärtänyt, että kokoomus haluaisi tarkastella verotusta kaikkia tuloluokkia, korkeimpia myöten. Meillä taas painopiste on pienituloisten puolella. Jos ja kun näin on, onhan siinä jonkinlainen näkemysero, mutta sitä nyt sitten riihessä sovitellaan, Antti Kaikkonen sanoi Verkkouutisten haastattelussa Tikkurilantorilla Vantaalla.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on linjannut, että kenenkään verotus ei saa kiristyä.
– Kyllä mekin lähdemme siitä hallitusohjelman ajatuksesta, että verotus ei kenelläkään kiristy. Kun katsotaan koko vaalikautta, näin onkin. Varmaan siitä keskustellaan vielä, onko perspektiivinä koko vaalikausi vai katsotaanko sitä vielä erikseen vuosittain, Kaikkonen sanoo.
Kaikkonen lisää, ettei keskustallakaan ”erityistä intoa verotuksen kiristämiseen ole”. Keskusta asettaa kuitenkin nyt pääpainon pienituloisiin ja ehdottaa työkaluksi kuntaverotuksen perusvähennyksen korottamista.
– Silloin se helpoittaisi erityisesti kaikkein pienituloisimpia. Puhutaan alle 20[nbsp]000 vuodessa ansaitsevista, sinne se helpotus kohdistuisi. Tarve vähävaraisimmilla suomalaisilla on siihen, että tulot edes hivenen paranisivat.
Mitä vähemmän kevennetään, sitä vähemmän tarvetta korottaa
Kaikkonen ei lähde arvioimaan, paljonko kuntaverotuksen perusvähennyksen korottaminen maksaisi.
– Tottakai me tavoittelemme sellaista parannusta siihen, että se pienituloisimpien kukkarossa myönteisesti tuntuisi.
Kaikkosen mielestä 300 miljoonan veronkevennykset ovat liikaa, mutta hän ei kuitenkaan halua sanoa, millä summalla olisi sopivaa keventää verotusta.
– Mitä vähemmän veroja kevennetään, sitä vähemmän on tarvetta korottaa toisaalla. Siinäkin mielessä 300 miljoonan mittaluokka tuntuu aika korkealta paikattavaksi jostakin muualta, hän toteaa.
Keskustalla on kuitenkin valmiutta tarkastella, voitaisiinko veronkevennysten paikkaamiseksi tehdä pieniä tarkistuksia joihinkin haitta- ja kulutusveroihin.
– Ei siellä pelivaraa kovin suuriin liikkeisiin taida olla. Esimerkiksi alkoholin ja tupakan verotusta on kiristetty tällä vaalikaudella jo. Tuskinpa sielläkään kovin paljon liikkumatilaa enää on, Kaikkonen arvelee.
”Huutokauppaan” siitä, voitaisiinko esimerkiksi sähköveroa korottaa, Kaikkonen ei halua lähteä.
Keskusta pohtii sopivaa sijoitussäätötilimallia
Valtiovarainministeri Petteri Orpo on sanonut tuovansa budjettiriiheen esityksen sijoitussäästötilistä, jotta siihen liittyvät lait voitaisiin hyväksyä ensi vuonna.
Ajatuksena on, että sijoitussäästötilillä olevia varoja voisi sijoittaa esimerkiksi pörssiosakkeisiin ja tuottoja verotettaisiin vasta silloin, kun varoja nostettaisiin tililtä. Orpon mukaan tarkoituksena on luoda helppo väline harrastaa sijoitustoimintaa pienilläkin rahoilla.
Kaikkonen sanoo, että sijoitussäästötili on keskustalla vielä mietinnässä.
– Siinä on varmasti perusteluita, että siinä voisi olla järkeä. Kyllä se kannattaa nyt ihan huolella tutkia, löytyisikö sellainen malli, jota kannattaisi lähteä viemään eteenpäin, Kaikkonen sanoo.
Hän kertoo, että keskustalla on oma työryhmä, joka pohtii sijoitussäästötiliä.
– Meillä on vielä pohdinnassa, minkälainen malli voisi olla sellainen, joka saisi meiltäkin tuen. Työ on meillä vielä hieman kesken, mutta riiheen mennessä kannat kirkastuvat. Oleellista on se, löytyykö sellainen malli, jonka kaikki kolme hallituspuoluetta voivat hyväksyä, Kaikkonen toteaa.
Maataloudelle alle 100 miljoonan tukipaketti
Budjettiriihessä päätetään myös kuivuudesta kärsineen maatalouden tukipaketista.
– Sellainen kriisipaketti tarvitaan, että sillä on aito apu maatalouden harjoittajille, Kaikkonen linjaa.
Verkkouutisten saamien tietojen mukaan budjettiriiheen valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä pakettia, joka on alle 100 miljoonaa euroa.
Kaikkosen mukaan pidemmällä tähtäimellä huomio täytyy kohdistaa maatalouden kannattavuuteen ja tuottajahintoihin, jotta kestävä ratkaisu voisi syntyä.
– Silloin kysymys on siitä, onko löydettävissä jokin mekaniikka, jolla tuottaja voi saada hivenen paremman hinnan tuotteestaan, puhutaan sitten jauhelihasta, kananmunista, maidosta tai kananlihasta. Jos muutaman sentinkin saa lisää hintaan, sillä on jo iso merkitys tuottajille. Uskon, että suurin osa kuluttajista voisi hyväksyä sen, että maitolitra maksaisi muutaman sentin enemmän.
Hallitus on asettanut selvitysmies, vuorineuvos Reijo Karhisen pohtimaan kannattavuuskysymystä. Keskustassa odotetaan työn tuloksia.
– Odotan ja toivon, että sieltä löytyy konkreettisia ratkaisuja, joille voisi löytyä kaikkien tuki. Varsinkin kauppaa peräänkuulutan näihin talkoisiin mukaan. Kauppa on ollut aika hiljaa siitä, miten kotimainen ruoantuotanto voitaisiin pelastaa, Kaikkonen huomauttaa.