Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi kokoomuksen SuomiAreenassa järjestämässä Suomi muuttuvassa turvallisuusympäristössä -paneelissa, että Venäjän aiheuttamissa jännitteissä Itämerellä on myös positiivinen puoli.
Sotilaallinen jännite Itämerellä on kasvanut Venäjän Ukrainaan kohdistamien aggressioiden ja Krimin Venäjään liittämisen myötä. Venäjän ilmavoimien koneet ovat toistuvasti loukanneet Baltian maiden, Suomen ja Ruotsin ilmatilaa, ohittaneet Naton sotilasaluksia lähietäisyydeltä ja simuloineet hyökkäyksiä.
– Toki on syntynyt hankalia tilanteita, mutta toisaalta siinä on myös jotain positiivista, Antti Häkkänen sanoi.
– Euroopan unionin puolustusyhteistyö on selvästi otettu vakavasti. Nato-maat toimivat toki ensisijaisesti omia reittejään pitkin, mutta Suomen kannalta on lähtenyt liikkeelle tärkeitä kehityspiirteitä entistä voimakkaammin viimeisen kolmen vuoden aikana.
Oikeusministerin mukaan Suomen kannalta on tärkeää, että EU:n puolustusyhteistyö ja tietyt alueelliset puolustusyhteistyöhankkeet ovat lähteneet voimakkaammin etenemään, koska Suomi ei ole Nato-jäsen.
– Itämeren alueen jäsenmaissa on alkanut viritä tietynlainen realismi.
EU pyrkii lujittamaan jäsenmaiden yhteistä puolustusta. Komissio ehdottaa, että puolustusteollisuutta ja alan tutkimusta aletaan tukea EU:n yhteisestä budjetista 1,5 miljardin euron arvosta vuodesta 2021 alkaen. Komissio toivoo, että EU-maat tuottaisivat yhdessä puolustusalan tarvikkeita, joita rahoitettaisiin yhteisestä puolustusrahastosta.
– Läntisissä maissa on todettu aika selvästi, että tämä jännite on Venäjän aiheuttamaa. Kyse ei ole molemminpuolisesta toimenpiteestä, jossa esimerkiksi Nato- ja EU-maat ovat yhtä suuria syyllisiä jännitteiden aiheuttamisessa.
Häkkänen muistuttaa, että jotkin puolueet saattavat olla eri mieltä tästä.
– Mutta se on näin, että Venäjä on omilla toimenpiteillään ensin Georgiassa ja sitten Ukrainassa ja sen jälkeen aiheuttamalla jännitteitä itäisen Euroopan alueella ja Itämerellä aiheuttanut sen, että Nato-maiden on ollut pakko nostaa uskottavuuttaan.
Arvot ja turvallisuus
Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman korosti, että EU on Suomelle arvovalinta, mutta se on myös turvallisuuspoliittinen valinta.
– Valtioneuvoston turvallisuuteen liittyvistä selonteoista käy selvästi ilmi, että Venäjä pyrkii etupiireihin perustuvaan turvallisuusrakenteeseen, Sofia Vikman totesi.
– Tästä syystä on hyvin tärkeää, että ei synny minkäänlaista epäselvyyttä siitä, mihin Suomi kuuluu. Suomi on valinnut puolensa EU-jäsenyyden myötä, ja kaikki läntinen puolustusyhteistyö vahvistaa tätä sidettä. Se on meille todella tärkeää, koska Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ilman siihen liittyviä turvatakuita.
Vikmanin mukaan Kaikki mitä Suomi voi tehdä EU-puolustusyhteistyön kehittämiseksi ja syventämiseksi vahvistaa turvallisuutta.