Kokoomuksen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Antti Häkkäsen mukaan eduskunnan tiistaina aloittamassa budjettikeskustelussa ei ole kyse pelkästään budjetista, vaan taustalla on myös uusia ideologisia tavoitteita.
– Kansainvälisillä kentillä kiertelee nyt taloustieteen uusia kuiskuttelijoita. Näitä uusia talousoppeja yritetään nyt myös jalkauttaa Suomeen, Häkkänen kirjoittaa Facebookissa.
Hän ihmettelee uusien talousoppien logiikkaa:
– Kuulemma koronan jälkeisessä maailmassa ei enää päde talouden perustavanlaatuiset ajatukset. Jatkossa on helppoa ja hauskaa. Kuulemma hyvinvointi ei rakennu yksityisen sektorin yritystoiminnan ja työnteon kautta. Valtio ja virkamiehet hoitavat yrittämisen asian paremmin. Valtiolle vielä nykyistä suurempi rooli yritystoiminnassa. Kyllä poliitikot tietävät miten tehtaita johdetaan kansainvälisessä kilpailussa, Häkkänen toteaa viitaten University College Londonin (UCL) taloustieteen professori Mariana Mazzucatoon, joka puhui Sanna Marinin (sd.) hallitukselle tammikuussa.
– Samoin velalla voi elvyttää loputtomasti. Ei huoleta, vaikka valtio ja kunnat pyörittävät palveluja velkarahalla. Velkoja ei tarvitse maksaa takaisin. EKP:n rahapolitiikka pitää valjastaa puoluetoimistojen mielihaluille. Väitetään, että tällä kertaa talouden lainalaisuudet ovat toisin.
Häkkäsen mielestä nämä puheet kannattaisi heittää roskakoriin, eikä Suomen kannata astella tähän ansaan. Hän korostaa, että valtavirtainen taloustiede on parempi ohjenuora kuin vaihtoehtoiset talousopit.
– Taloushistoria on raaka. Erityisen raaka se on pienille kansantalouksille. Kriisien taustalla on monesti poliitikkojen vauhtisokeus ja sinisilmäisyys. Keksitään selityksiä, miksi vaikeita päätöksiä ei voi tehdä. Etsitään jotain uutta talousoppia, joka antaisi pakoreitin. Ja samalla väitetään kaikkia uusia lisämenoja välttämättömiksi. Tuttua Suomessa.
Oppia muiden maiden historiasta
Häkkäsen mukaan Argentiinan, Italian, Saksan, Kreikan ja monen muun maan historiasta voi oppia.
– Tuoretta tutkimusta riittää ja perspektiivi on satoja vuosia. Jos tosiasioita ei tunnisteta ajoissa, seuraukset talouden virheistä ovat yleensä vakavia. Kärsijänä aina tavallinen kansa. Pienellä maalla kyse on myös turvallisuudesta ja itsenäisyydestä. Seurauksien parissa kärvistellään yleensä muutama vuosikymmen.
Häkkänen katsoo, että Suomen omastakin historiasta löytyy virheitä.
– Ja nyt parasta aikaa on rakentumassa taas uuden kriisin ainekset. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, eläkkeitä ja muita peruspilareita ei kyetä nykymenolla rahoittamaan. Rahoitusvaje on lähes 10 miljardia euroa nykypalveluille. Keskeisenä syynä työikäisten väheneminen ja vanhusväestön kasvu. Suomeksi sanottuna: vanhuspalvelut, koulutus, poliisi ja muut yhteiskuntamme peruspilarit ovat murtumassa, jos suuntaa ei muuteta.
Suomi Kreikan polulla
Häkkäsen mielestä tämän pitäisi olla Sanna Marinin hallituksen politiikan tärkein ratkaistava kysymys.
– Mutta ei ole. Edellisessä hallituksessa tämä oli kaikessa tähtäimenä. Työnteon ensisijaisuus, yrittäjyys ja peruspalvelujen turvaaminen. Tarkka taloudenpito, tehokkaat veroeurojen kohdennukset ja velan taittaminen. Kurssi kääntyi, mutta työtä olisi pitänyt jatkaa.
– Nyt Suomea asetellaan kreikkalaiselle polulle. Tulevaisuutta rakennetaan velan, eikä työnteon varaan. Uusia menolupauksia jaellaan surutta vaikka nykyisiäkään yhteiskunnan perustoimintoja ei kyetä ilman raskasta velkaantumista hoitamaan.
Häkkänen korostaa, kuinka Suomen verrokkimaat Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat jo vuosikymmen sitten tehneet uudistukset.
– Tosiasiat on tunnustettu ja yhdessä tehty tarvittavat ratkaisut. Myös Suomessa pitäisi muodostaa kansallinen yksituumaisuus hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Päättäväisyyttä, että menemme pohjoismaiden kelkassa kohti nykyistä parempaa elintasoa, palveluja ja eläkkeitä.
